paranormaali ||| koulukiusatut ||| eläimet ||| nettivideot ||| ruoka ||| Simpsonit ||| Robin ||| Facebook ||| alekoodit ||| haku
yhteydenotot sähköpostilla: juttuvinkki(at)findance.com - yhteistyo(at)findance.com - mainonta(at)findance.com - info(at)findance.com

Katra: Out of the Ashes (Bullhead)


Katra: Out of the Ashes
01. Delirium
02. One wish away
03. If there’s no tomorrow
04. Vendetta
05. Out of the ashes
06. Envy
07. Mirror
08. Anthem
09. The end of the scene
10. Hide and seek
3:31
4:10
4:27
4:29
4:19
4:15
4:20
4:48
4:31
5:40

Myönnetään, että tämän arvion kirjoittaminen ei ollut kovin helppoa. Toisaalta teki mieli kehua tamperelaisbändiä, jonka kansikuvatkin ovat todella upeaa jälkeä, mutta toisaalta musiikki ei oikein toimi... Ensimmäisillä kuunteluilla Katran uutukainen kuulosti jopa niin turhanpäiväiseltä, että tarpeeksi monien haukkumasanojen keksiminen kävi hankalaksi. Muutamaa kuuntelua myöhemmin myönnettäköön, että löytyy tästä jotain hyvääkin.

Albumin päällimmäinen ongelma on liian kevyt masterointi; soundeissa ei ole munaa nimeksikään, ja laiha sointi korostaa entisestään laulaja Katra Solopuron heleän ohutta ääntä. Metallilevyn ei soisi kuulostavan äänellisesti joltain kasaripopilta. Äänenlaatu on kuitenkin onneksi kirkas ja etenkin yläpäässä hyväsointinen.

Nyt kun Risto Asikainen ei ole häärinyt enää tuottajana, tuntuu sävellyksistä ja tuotannosta puuttuvan se ammattilaisen kädenjälki. Enemmänkin musiikista tulee hyvin levoton, sekava olo, johtuen mahdollisesti siitä, etteivät helpot sävellykset ja monimutkaiset taustat sulaudu toisiinsa. Vaikka bändi soittaa yksityiskohtia myöten todella ammattitaitoisesti, meno on pahimmillaan melkoista kikkailua, jonka päällä simppelit Katran vokaalit eivät toimi lainkaan. Tuntuukin, että ryhmä yrittää olla hyvin taiteellinen, jopa progea lähentelevä mestaruustason yhtye, vaikka parhaat lähtökohdat porukalla olisi vetää enemmän rockpopin tai vaikka kunnon metalliryskeen suuntaan.

Nimibiisi Out Of The Ashes on onneksi esimerkki siitä, että tälläkin reseptillä saadaan edes jotain hyvää aikaiseksi. Kyseessä on albumin toimivin raita, jonka kertosäe nopeine basareineen rullaa mukavasti. Lieneekö oikea termi asian luonnehtimiseen, mutta kyseessä on samalla levyn nightwishmäisin veto, jollaista olisi kuunnellut mielellään enemmänkin. Toisaalta, Katralta puuttuu kokonaan se taianomainen fiilis, jota tällaiset kappaleet tarvitsisivat ollakseen oikeasti hyviä ja siten ajattomia.

Rehellisesti sanoen Katra on tällä hetkellä vain melko mitäänsanomaton perusbändi, joka ei uskalla olla täysillä niin omaperäinen, kuin kansikuvienkin perusteella voisi ajatella. Ammattitaito ja lähtökohdat porukalla ovat kuitenkin kunnossa, joten olisi mielenkiintoista nähdä mihin mielikuvituksellisempi ja samalla yksinkertaistetumpi tuotanto voisi johtaa. Nykylinjallakin laulun sävellykset ovat se juttu, mihin kannattaa vastaisuudessa panostaa enemmän. Ehkä jonain päivänä Out Of The Ashes -levyä hyllyssä katsellessa voi sanoa: ”tuo oli niitä niiden uran heikompia alkupään tuotoksia, aika köyhä verrattuna noihin uudempiin huippuihin”.

arvosanaelementti arvosanaelementti arvosanaelementti tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä

Markku Pajulahti (11.01.11)


Uusimmat jutut

Suosituimmat jutut

Ensi-illassa

Vanhat suosikit

Mainoksia

Vanhat suosikit

Haastattelut






ISSN 1458-428X || Copyright Findance.com 1998 - 2012 || info@findance.com