 |
|
Napapiirin sankarit
Ensi-ilta: 15.10.2010 Kesto: 1 h 32 min Ikäraja: K 11 Ohjaaja: Dome Karukoski Pääosissa: Jussi Vatanen Jasper Pääkkönen Timo Lavikainen Pamela Tola Kari Ketonen Miia Nuutila
Elokuvan tarina lähtee käyntiin miltei Simpsoneista tutuilla juonenkäänteillä, kun flegmaattinen ja jo vuosia sitten työttömäksi jäänyt Janne (Vatanen) saa avokiltaan Inarilta (Tola) tehtäväksi hankkia digiboxin, että pariskunta voisi katsella vielä samana iltana televisiosta Titanicia. Rahapulassa oleva Janne sattuu kuitenkin käyttämään osan Inarilta saamastaan viisikymppisestä kaveriensa Kapun (Pääkkönen) ja Räihäsen (Lavikainen) kanssa baarissa, eikä sulkemisajan jälkeen tavoitettu kodinkonekauppiaskaan suostu myymään boxia alennuksella.  Elokuvailtaa varten laittautunut Inari hermostuukin toden teolla miehensä tohelointiin ja antaa Jannelle eron uhalla boxinhankinta-aikaa seuraavaan aamuun asti. Lähin mahdollinen ostopaikka tosin löytyy parinsadan kilometrin päästä Rovaniemeltä, Inarin isän pitämästä kaupasta, joten Janne kavereineen lähtee tien päälle Räihäsen tuunatulla Ford Sierralla. Kuten arvata saattaa, matkalla tapahtuu monenlaisia kommelluksia ja koomisia sekaannuksia. Kun syy matkalle lähtöön on saatu, tie-elokuvan tyyliin etenevä tarina keskittyy tragikoomiseen kaverikolmikkoon ja reissussa vastaan tuleviin tyyppeihin. Jannen kaverit, autonrassaamisesta kiinnostunut peräkammaripoika Räihänen ja miltei joka välissä juopotteleva kyynikko Kapu, ovat kumpikin sangen onnistuneesti käsikirjoitettuja, ja etenkin Räihäsen haparoiva tutustuminen tunturibaarissa tavattuun, ja alun perin pikkutuhman Pac-Man-kloonin nakukuvasta bongattuun yksinhuoltaja Marjukkaan (Miia Nuutila) nostaa hymyn huulille.
Puolitoista tuntia on Napapiirin sankareille hyvä mitta, sillä tarina saadaan päätökseen ilman turhaa pitkittämistä. Kaukana pohjoisessa asuva, elämään maanläheisesti ja ilman suurempia haaveita suhtautuva kaverikolmikko saa katsojassa aikaan samantyylistä empatiaa ja paikoittaista myötähäpeää kuin dokumentaaristen Rajaseudun poikamiesten ja Joutilaiden päähenkilöt, mikä ei liene täysin sattumanvaraista, sillä käsikirjoittaja Pekka Pesonen työskenteli myös Joutilaat-tuotannossa, tosin sillä kertaa äänittäjänä.  Vaikkei röhönauruja irrotakaan, Napapiirin sankarit on rehti ja nautittava viihde-elokuva, joka tarjoaa talvilomaeksotiikan ja kevyen kohkaamisen lisäksi vaihtoehdon sille toiselle tänä vuonna ilmestyneelle Lappiin sijoittuneelle elokuvalle, eli rovaniemeläisten narkomaanien elämää dokumentoineelle Reindeerspottingille. Niille, joita pohjoinen pahoinvointikuvaus ei houkutellut, onkin nyt vaihtoehtona Karukosken helpommin sulavampaa ja kevyempää, muttei silti täysin särmätöntä Lappi-kuvaa.
|
|
Dome Karukosken (Tummien perhosten koti, Kielletty hedelmä) viimeisin ohjaustyö on Lapin talvisiin maisemiin sijoittuva komedia. Jussi Vatasen, Pamela Tolan, Jasper Pääkkösen, Timo Lavikaisen ja Kari Ketosen tähdittämä Napapiirin sankarit on valmistunut kotimaisten elokuvien mittakaavassa varsin suurella, arviolta 1,7 miljoonan euron budjetilla, ja se onkin ehditty nähdä jo arvostetussa World Cinema-sarjassa Toronton elokuvajuhlilla.
Päähenkilö Janne taas on hahmona tyypillinen, akuankkamainen ja päivät pitkät vetelehtivä miekkonen, jolta löytyy kuitenkin päättäväisyyttä ja logiikkaa uhmaavaa ylpeyttä, kun jo alkumatkasta hänelle tarjotaan, Inarin varakkaan ex-poikaystävä Pikku-Mikon (Ketonen) toimesta, uudenveroista digiboxia, jonka vastaanottaminen olisi säästänyt kolmikon monelta vastoinkäymiseltä. Välittömästi Jannen lähdön jälkeen Inaria vokottelemaan ryntäävä opportunistinen Pikku-Mikko jääkin mieleen yhtenä elokuvan onnistuneimmista hahmoista. Edellä mainittujen lisäksi mukana on myös liuta sivuhahmoja, kuten Seireenien nimellä kulkeva bikinityttöryhmä ja poropaistia haikailevia venäläisiä turisteja.
