Stam1na: Viimeinen Atlantis (Sakara Records)

01. S.O.S. (Salatkaa oma sijaintinne)
02. Piste jolta ei ollut paluuta
03. Pakkolasku
04. Jäteputkiaivot
05. Maalla, merellä, ilmassa
06. Elämän tarkoitus
07. Viestintuoja
08. Rikkipää
09. Tsunami
10. Eloonjäänyt
11. Viimeinen atlantis

2.04
5.06
3.15
3.09
4.15
4.10
3.55
4.20
5.31
5.56
5.22

Vaikka kuinka asettelin sanoja hienosti pötköihin peräjälkeen, tulin lopulta siihen lopputulokseen, että tästä albumista ei voi kirjoittaa kovin tavallista levyarvostelua. Stam1nan Viimeinen Atlantis on alkavan vuosikymmenen mediatapahtuma, jossa taivaallisen harpun kultaiset kielet muuttuvat kuviosahan teriksi, raastavien tekstien viiltäessä Tulevaisuuden Testamentin saatanallisen syyttäviä säkeitä paperille veri roiskuen. Stam1nan ei enää tarvitse leikitellä ajatuksella siitä, kuka on kenenkin poika, vaan jäljelle jää karu totuus: Ihmiskunnasta joku on lopulta se viimeinen ja ahneudella on todellakin paskainen loppu. Albumilla viimeinen taistelu hävitään, mutta sisällöltään tuotos on kyllä totinen riemuvoitto.

Levyltä on vaikea irroittaa biisiä paremmaksi toisen ohi ilman, että kokonaisuus särkyy. Siksi en sitä tee. Mikään kertakäyttöhittilevy Viimeinen Atlantis ei ole, joten hieman yksinkertaisemmat kilotavaramusiikin kuluttajat eivät siitä paljon irti saa yhdellä, tai vielä viidelläkään kuuntelukerralla. Mutta kun tämä levy avautuu, se sysää kuuntelijan niskaan niin paljon paatoksellista ajateltavaa, että heikompi varmasti hukkuu oman päänsä sisään. Veri kiehuu vielä pitkään sulosointuisen levyn viimeiseksi asetellun nimibiisin jälkeenkin.

Stam1na on nyt ylösnoussut vahvana uuteen Feeniks-linnun kukoistuskauteen kolmannen vaisumman pitkäsoittonsa jälkeen. Tässä on tiennäyttäjä ja hirvittää jo ajatellakin Hyyrysen ja kumppaneiden tulevaisuutta, voiko tällaisen albumin jälkeen pystyä tekemään vielä parempaa? Pojat ovat asettaneet itselleen nyt hirvittävän kovat lähtöasetelmat.

Viimeisen Atlantiksen saga on niin viimeiseen asti hiottu, että kyllä - kyseessä on erehtymättä musiikkimaailman pimeydessä vaeltavan kansan vuoden, ellei vuosituhannen, vertasyöksevän totinen kansalliseepos, mustaan horisonttiin pitkillä ja harkituilla siveltimenvedoilla maalattu elämäntodistajien ja kuolemankuiskaajien angstinen evankeliumi, jolla olkoon täysi koskemattomuus. Jos et kuuntele, kadut. Ilmastonmuutoksen, evoluution ja jääkarhujen nimeen Aamen.

arvosanaelementti

Lydia Luoma-aho (05.04.10)

Jaa

Arvostelut

05.04.10	Viimeinen Atlantis	albumi	10	LL
29.04.08	Raja	albumi	8	AK
07.08.06	Uudet kymmenen käskyä	albumi	7	AK
17.03.05	Stam1na	albumi	7	AN
05.02.05	Kadonneet kolme sanaa	single	7	AN