Hevisaurus: Jurahevin kuninkaat (Sony Music)

Hevisaurus: Jurahevin kuninkaat
01. Syntytarina
02. Jee hevisaurus
03. Jurahevin kuninkaat
04. Kapteeni koukku
05. Viimeinen mammutti
06. Mörri-möykky
07. Läksyjä tulee
08. Intiaanin sotahuuto
09. Rupu-rupu mörkö
10. Haloo haloo
11. Popkornipulla
12. Rosvolaulu
13. Louhikäärme ja ritari
14. Dinosaurusten maa
1:38
2:43
3:16
2:18
3:54
2:22
2:51
2:51
3:07
3:04
2:40
3:03
3:42
3:51

Tästä uudesta lastenbändistä saadaan kaiketi kiittää Lordia, joka sai päiväkoti-ikäiset muksut joukolla kuuntelemaan rokimpaa musiikkia. Monsterit on vaihdettu dinosaurushahmoihin ja sanoitukset enemmän lapsille suunnattuja, mutta muutoin musiikki ei eroa mitenkään aikuisten hevibändeistä. Biisien yleisilme on luokkaa Teräsbetoni-Kilpi-Brother Firetribe-Sonata Arctica; melodista ja raskasta mättöä, missä sähkökitarat eivät paljoa lepää. Ammattimuusikoiden tuotoksena albumi on yllättävänkin taidokkaasti soitettu, mutta luulisi Timo Kotipellolla ja kumppaneilla olevan kunnianhimoisempiakin projekteja soittotaitojensa esittelyyn.

Pidemmän päälle ryskytys alkaa kieltämättä kyllästyttää, eikä levyä jaksa kuunnella kerralla kokonaan. Turboahdettu resepti on puristanut biiseihin niin hurjan määrän hevimusiikin kliseitä, että levyä vaivaa melkoinen ähky. Hengitystilaa annetaan ainoastaan tyylikkäässä satu-intro-Syntytarinassa sekä hitaammassa Viimeisessä Mammutissa, joka toisaalta masentaa liiallisella alakuloisuudellaan. Levyn ylivoimaisesti paras ja vetovoimaisin rallatus, Jee Hevisaurus, on aikalailla matkittu versio Lordin Hard Rock Hallelujahista, mikä toisaalta on suurin syy myös biisin ylivertaiseen toimivuuteen. Parhaimmillaan ralli on etenkin kohdassa, jossa luetellaan bändin jäsenien lapsellisia nimiä. Muutkin ryhmän omat biisit ovat kovasti tutun kuuloista materiaalia muiden bändien tuotannosta. Esimerkiksi Kapteeni Koukku kuulostaa aivan Nightwishilta.

On hieman kyseenalaista kenelle levy oikeastaan on suunnattu. Voidaanko tosissaan odottaa, että esikouluikäiset pukeutuvat idoliensa lailla niittikoruihin ja nahkarotseihin, muuttuvat minikokoisiksi hevimiehiksi, ehkä jopa kieltäytyvät parturista ja alkavat kapinoida popmusiikkia kuuntelevia vanhempiaan vastaan? Onko tuon ikäisten edes henkisesti terveellistä kuunnella jotain näin raskasta ja vaikeaa, kun lasten aivot eivät ole kehittyneet vielä ymmärtämään muita kuin yksinkertaisia lastenlauluja? Nimenomaan lasten biiseissä kaiketi tärkeintä pitäisi olla juuri se yksiselkoisuus, kuuntelun ja melodian hahmottamisen helppous. Onko lisäksi vaarana, että esikouluikäiset, jotka aiemmin ovat olleet kaikki kavereita keskenään, ajautuvatkin eri ryhmiin, joissa toiset kuuntelevat Smurffeja ja kovisjengiläiset Hevisaurusta? Edistääkö kyseinen dinosaurusryhmä pahimmillaan koulukiusaamisen laajentumista entistä alemmille koululuokille tai jopa päiväkotiasteelle? Vai onko koko dinosaurusprojekti suunnattu sittenkin enemmän lähinnä hevi-isille, jotka toivovat lastensa kuuntelevan oman musamakunsa kaltaista musiikkia?

Yli 9-vuotiaille Rosvolaulut ja Mörrimöykyt ovat aivan liian lapsellista tavaraa, vaikka laulujen musiikkitausta olisi millainen. Oma poikkeusyleisönsä lienevät aikuiset, jotka tahtovat muistella omaa lapsuuttaan nykyään kuuntelemansa musiikkityylin kautta, esimerkkinä vaikkapa PMMP:n Puuhevonen. Joka tapauksessa Hevisauruksesta tulee mielikuva, että se on aikuisten kieli poskessa tekemä vitsi, joka on puettu naamiaisasuun toivoen levymyynnin vauhdittumista lasten vanhempien kustannuksella. Raskaan musiikin pakkosyöttöä kohderyhmälle, joka ei aivokapasiteetiltaan ole sitä vielä valmis vastaanottamaan. Dinosaurusbändiin verrattuna esimerkiksi Lordi on paljon helpommin kuunneltavaa rock-poppia, mutta uskon vanhempien terveeseen maalaisjärkeen antaa lapsilleen kuunneltavaksi sellaista musiikkia, minkä katsovat parhaiten jälkikasvulleen sopivan.

Albumin kappaleista oikeastaan vain Jee Hevisaurus on oikeasti toimiva ja hauska rallatus, mutta sen ulkopuolella homma on vedetty överiksi. Kaiken ryskytyksen, ahdistuksen ja ähkyn keskeltä jää käteen kovin epämääräinen olo, jossa ei osaa kuin suu auki ihmetellä mikä tämän levyn tarkoitus oikein on.

arvosanaelementti arvosanaelementti arvosanaelementti arvosanaelementti tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä tyhjä

Markku Pajulahti (05.02.10)

| Arvostelut |

05.02.10Jurahevin kuninkaatalbumi4MP

| Kotisivut |

www.hevisaurus.com

Haku sivustosta


Kolahtaako?


Italo Brothers - Love Is On Fire

KYLLÄ    EI

Katso musiikkivideo täällä.

Haastattelut

Albumiarvostelut

Musiikkiuutiset

Elokuva/tv-uutiset

Viihdeuutiset

Singlearvostelut

Foorumi


rss-syöte

Add to Google
|| ISSN 1458-428X || Copyright Findance.com 1998 - 2009 || info@findance.com