Stella: Löytäjä saa pitää (Elements Music)

01. Säikyn aina kun puhelin soi
02. Korkokengät
03. En tunne sinua enää
04. Puitten sylissä
05. Kaksikko
06. Suden silmät
07. Hipaisun päässä
08. Rauhoitettu
09. Löytäjä saa pitää
10. Islanti
11. Otavalle

3.58
3.56
4.04
8.18
4.03
4.35
5.25
4.10
3.59
5.32
5.14

Levyn kannessa tummanpuhuvassa valokuvassa poseeraava joensuulainen Stella näyttää kenties Suomen ruotsalaisimmalta orkesterilta. Mustissa asuissa kuvatuista bändiläisistä kaksi tuijottaa muualle kuin kameraan, mutta ylärivissä oleva trio tuijottaa suoraan linssiin ja porautuu katsojan aivoihin asti.

Ei pelkästään visuaalisesti, vaan myös soundillisesti Stella on erittäin ruotsalaisvaikutteinen. Melopop yhdistettynä suuriin tunteisiin kera loistavan tuotannon, jossa on hiottu kaikki viimeisen päälle kuntoon. Ainoa, joka erottaa Stellan suoranaisesti länsinaapurin vastaavista pop-poppoista on se, että joensuulaisille äänensä on antanut nainen, Marja Kiiskilä.

Aluksi kun kuulin Stellaa debyyttilevyn tiimoilta neljän vuoden takaa, en voinut sietää Kiiskilän ääntä. 29-vuotias neitonen pääsee äänessään sen verran korkealle, että paikoin tuntuu, että lasipinnat ovat kovilla. Kaikkeen tottuu, sanotaan, niin kävi tässäkin tapauksessa. Lisäksi Kiiskilän nasaali ääni tuo mukavaa särmää ja ennen kaikkea persoonallisuutta vokaaleihin.

Tuorein Löytäjä saa pitää on Stellan kolmas albumi. Bändi on siinä samassa kasvanut soitannallisesti (tai ehkä lähinnä tuotannollisesti) yhdeksi kotimaan suuremmista. Soundissa on jykevyyttä ja lähes jok’ikinen kertosäe on pomminvarma hitti.

Ensimmäiset singlekappaleet Korkokengät ja Suden silmät antavat hyvän kuvan kokonaisuudesta. Korkokengissä Kiiskilän ääni menee välillä siihen kipurajan pisteeseen, että on siinä ja siinä pysyykö vieressä oleva ikkunanlasi koossa. Suden silmät vakuutti allekirjoittaneen samalla hetkellä, kun kuulin sen ensimmäisen kerran. Vuotuisessa äänestyksessä tulee olemaan korkealla, sen verran upea kappale on kyseessä. Klassikoksi syntyessään pääsee harvemmin, mutta tässä kohtaa soundi, vokaalit ja tuotanto ovat ylitsepääsemättömän upeita jokainen osa-alue.

Muista kappaleista En tunne sinua enää säkenöi mielenkiintoisesti c-osassaan ja Puitten sylissä kohoaa hienosti kahdeksanminuuttiseen mittaansa. Kaksikko yhdistelee hienosti apulantamaista säkeistöä, ehtaa Stella-kertsiä ja väliosan kosketinsoundia. Potentiaalinen singlebiisi albumilta neljänneksi kappaleeksi. Kolmas single Löytäjä saa pitää on järkyttävän hieno viisu myös, joka aiheellisesti on katsottu maistiaiseksi levyltä.

Loppupuolella huomaa kappaleiden toistavan itseään, eikä samanlaiseen hurmokseen päästä, joita levyn suurimmat ässäbiisit Suden silmät ja Kaksikko tarjoavat. Nimikkokappale on hieno biisi, mutta miinusta tulee siitä, että se on kokenut Xeroxin voiman. Jos ei anna samankaltaisuuden suuremmin haitata ja kiinnittyy vain tuotantopuoleen, niin Löytäjä saa pitää on Suomen parhaiten tuotettu levy tänä vuonna. Vapise, The Rasmus! Kiitettävä arvosana putoaa karvan verran loppupään takia, mutta kokonaisuudessa kyseessä on hieno levy.

| Arvostelut |

| Kotisivut |

www.stellankoti.net

| Uutiset |

23.05.2008 / Stellalle jälleen kultaa

21.02.2008 / Stellan saa löytäjä pitää

07.03.2007 / Stella myi kultaa

13.02.2006 / Stella istuu Pelkääjän paikalla

| Fanit |

MikZ! // Saide // Tebic // Tiku

| Foorumi |

30.03.2006 / Stella - Pelkääjän paikalla

26.10.2005 / Stella - Piste