 |
|
Pyhimys: Tulva (Monsp)
01. Tulva 02. Ohi 03. Uupuu 04. Eio 05. Jano 06. Lume 07. Juoru 08. Pulkasta 09. Potku 10. Klosetti 11. Taigaa 12. Vimma 13. Jäin 14. Nöfnöf 15. Kuolio 16. Tora 17. Uuras 18. Eikä Pyhimyksen kohdalla ei voida ainakaan puhua writer’s blockista - tavaraa suorastaan lentää miehen luovuuden liukuhihnalta. On siihen selityskin: Tulvan kappaleet ovat peräisin samoista sessioista kuin lokakuussa julkaistun Monsp-debyytin Salainen maailma sisältö. Tulvan äänimaailma on kuitenkin melko erilainen kuin oikeiden soittimien säestyksellä räppiä kartoittaneen edellislevyn. Tällä kertaa seikkaillaan modernin elektroniikan maastossa. Soundeja ovat olleet väsäämässä muun muassa Porin Twang Kings ja ”virallisen” debyyttinsä juuri julkaissut underground-guru Huge L. Koska vertasin viimeksi Pyhimystä Eminemiin, tällä kertaa aion antaa palaa ja verrata häntä - Tupaciin. Ei miesten tyylissä tavattomasti ole yhteistä, mutta sama luovuuden vimma - ja vähän muukin vimma - tuntuu piinaavan. Tupacin legendaan kuuluu se, että hän levytti jatkuvasti kuin viimeistä päivää, mistä onkin usein päätelty, että hänellä oli ennakkoaavistus omasta kuolemastaan. Pyhimyksellä on pikemminkin ennakkoaavistus maailman perikadosta. Hänen riiminsä ovat suunnilleen yhtä kipakoita ja fiksuja kuin kumppanilevyllä, mutta tällä kertaa huomaan alkavani leipääntyä miehen hellittämättömään maailmantuskaan. Rankan työ- tai koulupäivän jälkeen rivakka annos nihilismiä ei ole aina parasta lääkettä. Elektroniset taustat tukevat levyn tuimaa ilmettä ja rennompaa groovea kuullaan oikeastaan vain Pulkasta- ja Taigaa-biiseissä. Levyn parhaimmistoon kiilaavat myös salaovela Klosetti ja, no, vimmainen Vimma. Kyllähän Pyhimys mainio räppäri on ja näin kunnianhimoista kahden albumin kokonaisuutta ei suomalaisessa hiphopissa ole juuri taidettu nähdä. Mutta vahvuus on samalla heikkous: uusi annos Pyhimyksen monikerroksista ja tylyä sanataidetta näin nopeasti edellisen jälkeen on vähän liikaa. Onko Pyhimys siis klassinen tapaus - liian fiksu omaksi parhaakseen maailmassa, jossa julkkisten koirat yöpyvät omissa hotelleissaan ja ulkoministerin mieltä painaa päällimmäisenä perin tähdellinen sukupuolipoliittinen kysymys: ”onko sun systeri yhtä sex appeal”? Voi olla, mutta Tulva tuntuu joka tapauksessa sivuteokselta Salaiseen maailmaan verrattuna.
Arvostelut
KotisivutSuomalaisräppärin levyllä ainoastaan Paranoid-nimisiä biisejä |
|
