Leona Lewis: Spirit (Sony BMG)
01. Bleeding Love
02. Whatever It Takes
03. Homeless
04. Better In Time
05. Yesterday
06. Take A Bow
07. I Will Be
08. Angel
09. Here I Am
10. I'm You
11. The Best You Never Had
12. The First Time Ever I Saw Your Face
13. Footprints In The Sand
4.23
3.27
3.50
3.54
3.54
3.54
3.59
4.14
4.52
3.48
3.43
4.26
4.09
Debyyttialbumillaan Spirit suurin piirtein kaikki ennätykset uusiksi ravistellut parikymppinen brittinainen Leona Lewis lauloi itsensä The X Factoryn voittajaksi vuonna 2006. Simon Cowellin korkeuksiin suitsuttama Lewis esitti kisassa paljon Whitney Houstonia, äänialalleen sopivaa korkeutta. Avainasemassa levyllä on parasta laatua oleva tuottajatiimi, jollaista ilman on markkinoille turha koittaa tarjotakaan annosta uutta kiharapäistä poppiprinsessaa, leikisti RnB:mäistä soulistia.
Herttaisia stemmoja, söpöilyä ja suuren luokan tunteikkuutta valuva Spirit vajoaa välillä mariahcareymäisyyksiin turhanpäiväisellä ja oktaavikylläisellä ulituksella, joka saa kylmät väreet selkäpiihin. Pisteitä siitä en kyllä jaa, päinvastoin; kiukuttaa, että artisti ei käytä ääniarsenaaliaan laulamiseen vaan hölmöjen äänten päästelyyn.
Odotin paljon kyseiseltä albumilta, mutta sitä kuunnellessani tajusin Lewisin äänen olevan melko korvattavissa lähes kaikissa levyn biiseissä. Pelkät herkät pianoballadit voisin kernaasti jakaa myös Tamian, Celine Dionin tai Toni Braxtonin tulkittaviksi. Tuntuu kuin Spirit olisi jo kertaalleen aiemmin kuultu.
Noin 90% 13 raidasta levyllä on hidastempoista, löysää RnB-pohjaista materiaa väritettynä kynttilänkajolla, auringonlaskuilla, syvälle jonkun ihkun verkkokalvoihin tuijotuksella sekä - inhottava sanoa - tyttömäisyyksillä. En usko, että Spirit heteromieheen uppoaisi millään ilveellä. Eka sinkku, Bleeding Love, on kiistatta levyn parasta antia hentoisessa menevyydessään, Whatever It Takesin huumaava kuoro taustalla ei taasen vakuuta vaan tympäännyttää. Yesterdaysta pidän, siinä on sitä jotakin vaikka se massaa onkin. Kirjaimellisesti viimeinen hidas, Footprints In The Sand, on rehti kahdestaan intiimisti tanssittava pätkä.
Monipuolisuudesta levyssä on puute. Ei auta, että tuote on valmiiksi nätissä pisamaisessa paketissa rannalla jotakin tuulentempoiltavaa päällään, vaan sen pitää myös myydä jotakin. Spiritillä on annettavanaan vain puntti jo ikäpolvia sitten haalistuneita ja reunoiltaan kipristyneitä oikeita rakkauslauluja, joita tulee kuunnella sadepäivinä torkkuhuovan alla, uninallen ja Fazerin sinisen jakaessa kainalopaikan.
Martina Henell (07.04.08) Merkitse itsesi artistin "Leona Lewis" faniksi!