Twisted Disco 2008 (Hed Kandi)

CD1
01. Dirty South ft Rudy: Let it go
02. Maverick & Tapesh ft Terri B: Rise!
03. Static Revenger ft. Taj Bell:
Everything is beautiful
04. Utah Saints: Something good
(Ian Carey remix)
05. Brad Hed: The girlz & boyz
(Vandalism club mix)
06. Eddie Thoneick ft. Berget Lewis:
Forgiveness (Thoneick’s lifted mix)
07. Tikaro, J.Louis & Ferran ft.Clarence:
Shine on me (Abel Y Raul mix)
08. Junkie XL ft. Lauren Rocket: More
(Matthew Dekay remix)
09. Greg, Jeroenski & Roog: Your mind
is twisted (F.Rich twist your mind rmx)
10. Axwell & Ingrosso vs Salem Al Fakir:
It’s true (Dabruck & Klein rmx)
11. Spit: Falling (Daddy’s Groove
magic island mix)
12. Ida Engberg: Disco volante
(Sébastien Léger remix)

CD2
01. Splittr: All alone
02. Jay Men: Ohh la lishious
(Barratt & Falconi remix)
03. Dizzee Rascal: Flex
(Dave Spoon remix)
04. Alex Romano: Get down (rock it up)
(Bass Kleph mix)
05. Stanton Warriors: Shake it up
(Hook & Sling mix)
06. Deadmau5: Not exactly
07. Sandy Rivera & Haze: Freak
(Bart B More secured dub)
08. Ron Carroll: Walking down the
street (Flamingo remix)
09. Peter Gelderblom vs Dan Parker:
Trapped
10. Sgt Slick & Pitch Dark ft Abigail
Bailey: Automatic machine (Vandalism)
11. Arno Cost & Norman Doray:
Apocalypse (Sébastien Léger remix)
12. John Dahlbäck: Hustle up
13. Gui Boratto: Beautiful life

6:10
6:37
5:38

5:49

5:52

6:37

6:21

6:47

6:15

6:30

7:09

5:59



6:17
5:37

6:26

5:45

5:52

5:26
5:27

5:37

5:19

5:38

6:34

5:43
7:43

Hed Kandin tämän vuoden Twisted Disco jatkaa kutakuinkin samoilla linjoilla kokoelmasarjan aiempien osien kanssa. Eli uuden osan ostaja voi hyvillä mielin napata levyn ostoskoriinsa, mikäli vanhemmatkin osat löytyvät hyllystä. Mutta millaisia biisejä tällä kertaa on mustien kansien väliin eksynyt?

Kokoelman tasosta kertoo jonkin verran se, että kappaleet eivät ole aivan helpoimmasta päästä. Levy vaatii useita kuunteluja, jotta biisit alkavat kuulostaa siltä kuin pitää. Eli hyviltä. Jollain kumman tavalla alkuun hieman heikommatkin raidat muokkaantuvat kuuntelijan päässä entistä miellyttävimmiksi, eivätkä edes paikoin ärsyttävät vokaalit tai surinaosuudet lopulta haittaakaan niin paljoa. Mukana on toisaalta myös tähtimateriaalia, joka osuu ja uppoaa heti ensikuulemalla. Näihin lukeutuu erityisesti Vandalismin remiksaus Brad Hedin The Girlz & Boyzista, joka on takuuvarma tanssilattiakilleri komealla bassopohjalla varustettuna. Tumman taustan kruunaavat söpöt tyttövokaalit, jotka kasvattavat biisin vetovoiman sopivan korkealle tasolle. Tätä biisiä ei kannata missata!

Tasaista laatua edustavat oikeastaan kaikki loputkin ensimmäisen lätyn raidat, mutta mainitaan nyt vielä Ida Engbergin Disco Volante, koska se on saavuttanut ihmeen paljon mainetta kotimaansa ruotsin ulkopuolella. Sébastien Légerin remiksaus on mielenkiintoinen ja originaalia versiota parempi, mutta vaikka biisi tyylikäs tapaus onkin, se on silti pienoinen pettymys omassa progemmassa genressään.

Tiëston uusimmalla DVD:lläkin kuultu Deadmau5:n Not Exactly on yksi kokoelman moderneimpia biisejä. Se eroaa muiden monimutkaisista rutinamelodioinneista ihailtavalla yksinkertaisuudellaan, mutta sisältää silti huiken toimivan bassolinjan, jota voisi jo luonnehtia neron työksi. Waiting 4 -hitistään tunnetuksi tulleen Peter Gelderblomin uusin raita Trapped on edeltäjäänsä huomattavasti toimivampi, ja sisältää pieniä kivoja koukkuja. Monitasoisten vokaalien lisäksi biisi käyttää väriläiskänään myös akustista kitaraa. Tanssittavasti rullaavan taustan sisältää myös Automatic Machine (Electricity), mutta tämä ei ole yllätys - remix kun on housen kultasormi Vandalismin käsialaa. Mielenkiintoista surinasettiä kuullaan myös Jay Menin kappaleessa Ooh La Lishious, mutta tämä ei yllä kuitenkaan edellä mainittujen tasolle. Dizzee Rascalin Flex puolestaan muistuttaa hauskasti parin vuoden takaista Studio B:n I See Girls -hittiä, mutta on jotenkin sekaisempi tapaus, eikä siten oikein onnistu hurmaamaan.

Twisted Disco 2008 osoittautuu siis varsin päteväksi kokoelmaksi, jossa mukana on runsaasti aivan uusia ja tuoreita kappaleita, joista vähintään pari noussee maailmalla isoiksi clubihiteiksi asti. Muutama hyvä raita ja loputkin vaihtelevasti kelvollisia oikeuttavat perushyvään arvosanaan, etenkin kun tuotannollinen laatu on jälleen taattua Hed Kandi -laatua.