|
|
Mokoma: Luihin ja ytimiin (Sakara Records)
01. Sinä riität 02. Nujerra ihminen 03. Veriveljet 04. Entistä ehompi 05. Kolmannen asteen kuulustelu 06. Sahalaita 07. Turvaa selusta 08. Sarvipää 09. Marras 10. Irvikuva 11. Luo nahka, luo sisus 12. Ammu, hautaa ja vaikene
3.23 4.01 2.54 4.08 3.26 2.32 3.40 3.56 4.00 3.32 4.05 5.49
Neljäs omalla levymerkillä ja kuudes kaiken kaikkiaan tehty Mokoma -levy jatkaa samalla jyystöllä, mitä on aiemminkin kuultu. Metallin eri lajit niputetaan nättiin pakettiin sulavasti kuulostaen paremmalta ja selkeämmältä kuin saman tallin Stam1na. Trashiksi ennen kutsuttu Mokoma osoittaa sovittavansa tyylilleen uskollisesti aina black metalista alkaen sopivat vivahteet. Bändi itse haluaa kutsuttavansa pelkäksi metalliyhtyeeksi ilman lisäosia. Solisti Marko Annalan lyriikat ja kumpuileva laulutyyli sekä bändin yhteensopiva kimppasoitto luovat pohjan toimivalle ja monipuoliselle soittannalle. Tuoreen Luihin ja ytimiin albumin avausraita Sinä riität sisältää selkeää laulantaa Annalalta ja bändin junttaavan energinen mättö toimii mainiosti. Kertosäe on tarttuva, jossa solisti availee äänihuuliaan vähän isommalle kuin laki sallii. Ensisingle Nujerra ihminen on sanoitusvoittoinen, jossa kulminoituu Annalan pohdiskelu asiasta, jonka aihe on ihminen. Raivoisan Veriveljien jälkeen jopa Timo Rautiaisen mieleen tuova Entistä ehompi eroaa verratusta ainoastaan siinä määrin, että nyt ei olla niin syvällä suomalaisen miehen tuskassa. Kolmannen asteen kuulustelun painetta poistavaa ilosanomaa tarjoillaan, kun vielä Annalan ääni muuntuu välillä aivan kuin skrätsäykseltä kuulostavaan kuosiin, on metallinen lääke annosteltu sopivan kokoisessa kapselissa suuhun. Päänsärystä kertova Sahalaita ei välttämättä auta migreeniin, mutta puhdistaa tehokkaasti pääkopassa vaikuttavan paineen. Hienoa black metalin ja puhtaan rokkilaulun yhdistelmää kuullaan Turvaa selusta kappaleen säkeistöjen ja kertsin välillä. Sarvipäässä kuullaan mainio tilulilulei-kitarasoolo joka tuo alan masteron Alexi Laihon mieleen. Radioystävällinen Marras on kaupallinen hitti, joka niittää yhteen mielenkiintoisen ristiriitaisen seikan. Yleensä hevimetallissa ei pahemmin kummarrella minnekään suuntaan, mutta nyt Annala pyytelee kertosäkeessä ihastuttavan nöyrästi anteeksi. Mukava kappale, joka todella jää kuulijan mieleen. Irvikuva on taas tutumpaa tylytystä ilman turhia anteeksiantoja. Samoilla linjoilla etenee Luo nahka, luo sisus. Päätöskappale ei ole perinteinen hidas ralli, vaan Ammu, hautaa ja vaikene tarjoaa rankkaa mättöä, juuri sellaista mitä koko platta tarjoilee tyylikkäästi sovitettuna. Luihin ja ytimiin oli bändin mukaan hauska tehdä. Hilpeys ja naureskelu värittivät biisintekovaiheessa ja todiste siitä, ettei hevi ole niin vakavaa kuin kuvitellaan pitää paikkaansa. Lisäksi uskoisin, että bändi itsessään on levyyn tyytyväinen. Sen verran mutkattomalta koko paketti kuulostaa. Mokoma tosiaan iskee luihin ja ytimiin.
Arvostelut
Mukana seuraavissa arvosteluissa
KotisivutArtikkelit18.07.2008 / Provinssirock 2008 (video) Uutiset11.06.2010 / Teräsbetoni vaihtaa levy-yhtiötä 06.02.2009 / Reidet ja peppu rantakuntoon 2009 17.07.2008 / Mokoma myi kultaa vanhalla ep:llään 08.07.2008 / Provinssirock 2008 (Mokoma, Paula Koivuniemi, J. Karjalainen) 11.12.2007 / Mokoma menee ja meinaa 19.11.2007 / Mokoma tekee historiaa IRC-Galleriassa 22.09.2006 / Sakara Recordsin yhtyeet kiertueelle 12.09.2006 / Mokoma julkaisee ep:n 08.03.2006 / Mokoman dvd myi kultaa 16.01.2006 / Mokomalta albumi ja kiertue |
|
