 |
|
Northern Kings: Reborn (Warner Music)
01. Don´t stop believin´ 02. We don´t need another hero 03. Broken wings 04. Rebel yell 05. Ashes to ashes 06. Fallen on hard times 07. I just died in your arms 08. Sledgehammer 09. Don´t bring me down 10. In the air tonight 11. Creep 12. Hello 13. Brothers in arms
5.29 4.48 5.32 7.29 4.39 3.54 5.49 5.08 4.06 4.35 5.38 4.31 6.59 Northern Kings on Gregorian ja Il Divo Suomen malliin: neljä hevimaailman kotimaista tähteä ryhtyvät laulamaan covereita ja levy tähdätään sopivasti joulumarkkinoille. Rahastusta tai ei, niin Tony Kakko, Jarkko Ahola, Marco Ahola ja JP Leppäluoto ovat erikseen erinomaisia, mutta yhdessä jo ylivoimaisia. Erkka Korhosen tuottama Reborn ei ehkä yllätä, mutta se vakuuttaa ensitahdeista lähtien. Levy alkaa heti mahtipontisesti Journey-coverilla Don´t Stop Believin´, joka pitkälti lyö puitteet levylle. Homman perustana on muhkeaa, rokkaavaa laulua Hietalan toimesta, taustalla klassisia elementtejä ja ripeää kitaraa. Albumin alkupuolisko on tiukkaa tavaraa, mutta Billy Idolilta lainattu Rebel Yell Leppäluodon laulamana olisi kaivannut lisää energiaa. Aina ei kuitenkaan kaivata energiaa. Cutting Crew -klassikko I Just Died In Your Arms esitetään nimittäin niin kauniin tunnelmallisesti Aholan vokaalein, että siihen ei voi olla ihastumatta. Yhtä kovaa mieleen tunkevat Tony Kakon hallitsema Sledgehammer (Peter Gabriel) ja Jarkko Aholan hoitama Don´t Bring Me Down (Electric Light Orchestra). Näissä homma hoidetaan sitten sen energian kautta ja kaikki toimii upeasti. Kun tähän lisätään vielä Leppäluodon upea tulkinta Radioheadin Creepista, niin levyn helmet ovat pussissa. Reborn osoittautuu pettymykseksi siinä mielessä, että nelikko ei ole täysipainoisesti äänessä muissa biiseissä kuten singlenä julkaistussa Tina Turner -coverissa We Don´t Need Another Hero. Leppäluodon tilalla olisin kuullut mieluummin Timo Kotipeltoa, mutta toisaalta Charon-vokalisti ajaa asiansa niin hienosti Creepissä ja päätösbiisissä Brothers In Arms, että mies ei todellakaan jää turhaksi. Tämä neljän miehen kombinaatio onkin suurinpiirtein sitä suomalaista hevimaailmaa parhaimmillaan, vaikka yhteisbiisien puute jääkin kaivamaan. Kaikki on kuitenkin niin hyvin toteutettu, että vaikea tästä levystä on olla tykkäämättä... Toivottavasti jatkoakin seuraa!
Arvostelut
Kotisivut |
|
