Kent: Tillbaka till samtiden (Sony BMG)
01. Elefanter
02. Berlin
03. Ingenting
04. Vid din sida
05. Columbus
06. Sömnen
07. Vy från ett luftslott
08. Våga vara rädd
09. LSD, någon?
10. Generation ex
11. Ensammast i Sverige
5.21
4.36
4.17
4.58
4.29
4.08
4.25
4.00
4.20
4.30
8.20
Liian monta kertaa uuden levyn julkaissut artisti on toistellut "Uusi levy on entistä rokimpi ja aikuisempi". Joskus
tapahtuu myös uskaliaampia ja mielekkäämpiä suunnanvaihdoksia
kuten Kentille käy Tillbaka till samtiden -levyllään.
Vaikka ruotsalaisyhtye on käyttänyt aiemminkin koneita, se ei ole
koskaan tehnyt sitä tällaisella rohkeudella kuin nyt. Albumilla
on tuttua Kentin surumielistä kosketusta ja kitaraa, mutta
se on myös yltäpäältä kuorrutettu konesoundeilla.
Kun tällainen yhtye ottaa koneet käyttöönsä, niin vertaukset
Depeche Modeen ovat aina väistämättömiä, mutta
se ei varsinaisesti tule mieleen. Kent käyttääkin koneita
mielenkiintoisesti. Välillä ne hyökkäävät selkeästi korville
ja välillä ne antavat vain tukea, mutta ne ovat lähes aina läsnä.
Koneissa on ajoittain myös hieno kotikutoisuuden maku, mutta
seuraavassa hetkessä se tuntuukin jo kovin modernilta
näkemykseltä, tämä kuuluu esimerkiksi sinkkubiisissä
Ingenting.
Levyltä voi olla vaikea irrottaa suuria hittejä, koska
loppujen lopuksi keskitytään niin paljon tunnelmointiin.
Esimerkiksi Sömnen etenee koko kestonsa rauhallisesti
ja tunnelmaa muodostetaan Joakim Bergin äänellä
ja maltillisella koneosastolla.
Vaikka levyn tempo onkin nopea, niin varsinaista hittivaihdetta
ei välttämättä tavoiteta. Siten koko levy on kuitenkin yhtenäisempi
ja kauttaaltaan miellyttävä.
Levy ei tarjoakaan varsinaisesti selkeitä erottuvia biisejä, mutta
esiin nousevia hetkiä kylläkin. Esimerkiksi Generation Ex
tarjoaa naisvokaaleja, Ensammast i Sverigen lopussa
on jylhää ambientia ja Vid din sida on upea
erityisesti piano-osuuksiltaan.
Tillbaka till samtiden on yksinkertaisesti äärimmäisen
kiehtova levy. Vaikkei ruotsiksi lauletusta tekstistä
jaksaisi selkoa ottaakaan, niin Bergin ääni miellyttää
suuresti ja soundimaailmasta löytää aina jotain uutta.
Kaiken lisäksi äänimaailma on tarpeeksi monipuolinen, jotta
sen pariin jaksaa varmasti palata aina uudelleen.
Kent syöksyy suoraan syksyn parhaiden levyjen joukkoon
todella uljaalla kokonaisuudellaan.
Antti Niemelä (09.11.07)