Katri Ylander: Kaikki nämä sanat (Sony BMG)
01. Valehdellaan
02. Välitunnilla
03. Unta
04. Paperilyhtyjä
05. Vakava ja hämillään
06. Kaikkialla
07. Sirkus
08. Kaikki nämä sanat
09. Minuun kii
10. Rankkasateet
11. Kaksi
12. Rakkaus ei rapistu
4.13
3.51
3.51
4.24
3.45
4.15
3.22
4.17
4.14
3.30
3.51
4.11
Katri Ylander ilahduttaa toisella pitkäsoitollaan Kaikki nämä sanat, joka jatkaa musiikilliselta kantilta pitkälti
esikoisalbumin linjoilla. Musiikki on poppia, mutta sitä yritetään
hoitaa tyylikkäillä linjoilla kevyiden rock-vivahteiden kera.
Levyn ensimmäisenä singlenä julkaistu
Valehdellaan miellyttää nopealla temmollaan
ja ripeällä kertosäkeellään. Jos rytmijumputusta
ei oteta huomioon, niin biisi edustaa soundeiltaankin pitkälti
sitä, mitä koko levykin. Sävellyksenä selvästi paremmaksi pistää
kuitenkin Teemu Brunilan ja Jukka Immosen
käsialaa oleva Välitunnilla, joka miellyttää upealla
tunnelmallaan ja kertosäkeellään.
Vaikka levyllä on useita nimekkäitä säveltäjiä Knipistä
Lasse Kurkeen, niin moni sävellys tuntuu
hieman yhdentekevältä. Tunnelmat ovatkin pääasiassa levyn parasta antia Katrin äänen kera. Unta innostaa nimenomaan tunnelmalliselta puoleltaan ja esimerkiksi Kaksi
miellyttää nostalgisella äänimaailmallaan, vaikka biisi ei
itsessään juurikaan vetoa. Soundiosastoltaan paras biisi
on kuitenkin Sirkus, joka on riehakkaampaa tavaraa
ja erityisesti hauska taustavokaalien käyttö toimii.
Levylle onkin haalittu tyylikäs olemus, jota kelpaa näytellä
ympäriinsä, mutta samalla kokonaisuutta vaivaa tylsyys.
Hienot tunnelmat ja sävellykset eivät kohtaa kuin levyn alussa ja varsinkin puolivälin jälkeen kaikki on enintään vain ihan kivaa,
eikä sen kummempaa. Aki Tykin säveltämä, pelkistetyn
akustisesti hoidettu Rakkaus ei rapistu kuitenkin lopettelee
levyn varsin mukavasti.
On selvää, että Katri Ylanderin tapauksessa ei lähdetä
hakemaan perinteistä, vetovoimaista pop-suuntausta.
Mutta tällaisenaan Kaikki nämä sanat tuntuu
hieman puolinaiselta kokonaisuudelta, eikä se onnistu
nousemaan selkeästi esikoista mielekkäämmäksi levyksi.
Albumilla koetaan toki hyviäkin hetkiä, joten
sitä ei sovi vältellä, mikäli Katri koristaa seiniä
ja neitosen esikoisalbumi aamuin illoin hivelee korvia.
Antti Niemelä (31.10.07)