 |
|
Timo Rautiainen: Loppuun ajettu (King Foo Entertainment)
01. Loppuun ajettu 02. Kansalaispoliisi 03. Viimeistä viedään 04. Kylätie 05. Outolintu 06. Loputon suo 07. Veriside 08. Pitkä katkera miinus 09. Arkki
4.21 4.28 2.58 1.21 4.00 4.06 4.29 3.20 6.28 Timo Rautiaisen toinen soololevy, Loppuun ajettu, oli jäädä ikuisiksi ajoiksi arvosteltavien levyjen nippuun. Aina kun levyä alkoi kuunnella, siitä ei jäänyt reilun 35 minuutin kestonsa jälkeen oikein mitään käteen. Oli kuitenkin jo aika tarttua levyyn vaikka väkisin. Koska kitaristi Jarkko Petosalmi liittyi kokoonpanoon, Rautiaisen ryhmästä vain rumpali Jussi Lampi ja kitaristi Peter Engberg eivät ole vaikuttaneet Trio Niskalaukauksessa. Tavallaan Loppuun ajettu kuulostaa edellistä Sarvivuori-albumia enemmän Trio Niskalaukauksen materiaalilta, mutta ajoittain hyvinkin päällekäyvät folk-elementit vievät ajatuksia muualle. Kansanmusiikkielementit ovatkin se juttu, jotka luovat albumille selkeän persoonan. Esimerkiksi Verisidettä tasapainotetaan jyrisevän kitaran vastapainoksi folk-aineksilla ja Kylätie on jo sitä itseään instrumentaalisesti. Rautiainen ei kuitenkaan lisää tätä folk-osastoa niin ikimuistoisesti kuin vaikkapa Korpiklaani tai Moonsorrow, jos nyt niistä voidaan edes puhua tässä yhteydessä. Ne tuovat persoonaa, mutta eivät varsinaista lisäarvoa levylle. Singlenä julkaistu Outolintu on selvästi levyn tehokkain biisi. Muut hyvin pitkälti Rautiaisen omaa käsialaa olevat biisit eivät pysty samaan niin sävellyksiltään kuin tunnelmiltaankaan. Positiiviseksi voi kuitenkin lukea esimerkiksi Pitkä katkera miinus -kappaleen soolokitaroinnin lopussa ja Arkin rauhallisen otteen. Levyn persoonallisin biisi on vähemmän yllättäen räppäri Steen1:n tähdittämä Viimeistä viedään, joka ei sovi saumattomasti kokonaisuuteen, mutta yksittäisenä biisinä se on varsin mielenkiintoinen titaanien kohtaaminen. Timo Rautiaisen kaltaiselle miehelle antaisi mielellään aina vaikka täydet pisteet, mutta nyt ei pysty. Nyt kävi näin, että levy ei herätä juuri minkäänlaisia tuntemuksia. Mikään ei tunnu siis miltään, mutta toki Loppuun ajetulla on myös omat ansionsa, joista osa jäi omasta näkökulmastani ehkä ikuisiksi ajoiksi haudatuksi.
Arvostelut
Kotisivut |
|
