Kristian Meurman: Ensiaskeleet (Sony BMG)
01. Lapin kesä
02. Mä elän vieläkin
03. Nousevan auringon talo
04. Paperitähdet
05. Kuin yö
06. Aamu
07. Nousta sain aamuun
08. Mennyt
09. Täällä pohjantähden alla
10. Viimeiseen mieheen
11. Halleluja
4.57
3.28
4.03
5.15
4.17
3.29
3.00
4.09
3.52
3.21
5.35
Kristian Meurman vakuutti suomalaisia Idolsissa siinä määrin, että
itsekin kuulin sivukorvalla nuoren miehen kertovan bussissa kuinka
Lapin kesä sai kyynelen silmään. Niin, nuorukainen oli
juovuksissa ja toisti tarinansa useaan kertaan, mutta
sekin kertoo sen puolesta, että Meurman onnistui koskettamaan
ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Miekkoselle kasattiin pikapikaa esikoislevy Ensiaskeleet, jolle sisällytettiin lähinnä suomalaisten rakastamia biisejä.
Osa näistä on alunperinkin suomalaista alkuperää, suurin osa
on suomeksi käännettyjä ulkomaisia klassikoita.
Levyn tuotannosta vastaavat Leri Leskinen, Aku Sinivalo
ja Jukka Backlund. Kansiteksteistä voi bongata nimiä
kuten Okke Komulainen, Sampo Haapaniemi,
Christa Renwall ja Kalle Torniainen.
Tuotanto on kuitenkin monelta osin ilmeetöntä ja usein
jopa tylsää. Toisaalta näin annetaan toki suurempi rooli
pääosan esittäjälle, mutta biisit ovat ajoittain liiankin
vahvasti vain Meurmanin itsensä varassa.
Tällaisella levyllähän on ensiarvoisen tärkeää uskottava tulkinta ja
siinä Meurman onnistuu mainiosti. Ei miestä voi nostaa tässä vaiheessa Suomen kansan tuntojen tulkiksi, mutta kultalevy osoittaa jo sen, että tässä hetkessä mies ujuttautuu suomalaiseen makuun
sujuvasti. Miehen äänen voi helposti pistää testiin
yhdellä upeimmista suomalaisista sävellyksistä Täällä pohjantähden
alla. Meurmanin ääni on hyvä ja tarpeeksi persoonallinenkin, mutta biisin tulkinta ei kasvata sellaista latausta, joka olisi
nimenomaan tämän biisin puitteissa olisi mahdollista.
Esimerkiksi Mä elän vieläkin (Highwayman)
ja Halleluja (Hallelujah) ovat varsin
päteviä tapauksia, eikä se Lapin kesäkään ole hassumpi.
Itse näen levyn kuitenkin hieman kertakäyttöisenä sillisalaattina, vaikka biisit onkin hyvin valittu ja ne muodostavat ehyen kokonaisuuden. Se jokin vain jää puuttumaan.
On todella mielenkiintoista nähdä, miten Kristian Meurmanin uraa
kehitetään tästä eteenpäin. Ensiaskeleet pitää tavallaan
vielä kaiken avoimena, mutta enpä usko, että esikoisen menestyksen jälkeen on tiedossa ainakaan mitään kovin räiskyvää. Nyrkkisääntönä pitäisin kuitenkin, että täysin uutta musiikkia sisältävät levyt
ovat lähtökohtaisesti aina varteenotettavampia kuin puhtaat cover-levyt. Johnny Cashin American-levyjen kaltaiset tapaukset ovat sitten asia erikseen.
Antti Niemelä (02.07.07) Merkitse itsesi artistin "Kristian Meurman" faniksi!