Velcra: Hadal (Underarts)
01. The big sleep
02. White knuckle mountains
03. New recruit
04. Dusk becomes a dawn
05. Dead end lane
06. We must start again
07. Nautifungus
08. Higher state of truth
09. Hadal
10. Quick and dirty
6.00
6.19
3.52
3.39
4.29
5.36
2.18
4.57
4.44
4.43
Velcra itsenäistyy kolmannella albumillaan Hadal. Oman
Underarts-levymerkin kautta julkaistu levy siirtää Jessi Freyn ja O.D:n yhtyeen kohti entistä koneellisempia kuvioita.
Sähkökitaraa on edelleen mukana, mutta aiempaa sulautuneempana
muiden soundien joukkoon.
Albumin aloittavat The Big Sleep ja White Knuckle Mountains näyttävät heti, mistä Velcrassa on kyse vuonna 2007. Koneet ovat
selkeässä pääosassa ja niillä rakennetaankin soundillisesti erittäin
syvää ja monipuolista taustaa. Biisikokonaisuuksiin kuuluu niin
tukevia rytmejä, mahtipontista maisemaa tuovia jousisoundia
kuin jylhiä melodioitakin. The Big Sleep on erinomainen
esimerkki Velcran taidosta yhdistää rauhallisia ja raskaampia osuuksia niin, että loppujen lopuksi ei osaa sanoa, että
onko biisin yleisolemus rauhallinen vai ei.
Albumin kokonaisuus on todella valloittava ja jos Dead End Lanen veroinen biisi jää kokonaisuudessa muiden jalkoihin, niin
levyllä on todellakin voimaa. Upeiden äänimaailmoiden lisäksi
on luonnollisesti nostettava esiin Jessi Freyn vokaalit.
Jessi laulaa entistä rauhallisemmin, mutta tätä myöten
esille pääsee hänen erinomaisen kaunis ääni, joka koristaa
upeasti varsinkin rauhallisia biisejä Dusk Becomes A Dawn
ja Hadal. Mainion sinkkujulkaisun, Quick And Dirty,
vokaalien käyttö edustaa sitä levyn rankinta puolta.
Vaikka kunnon särökitarariffejä on vain vähän, niin ne tulevat
aina tarpeeseen. Esimerkiksi New Recruit, We Must Start Again ja Higher State Of Truth täydentyvät hienosti
nimenomaan särökitaran käytön myötä. Instrumentaalisia maisemia
päästään puolestaan todella tutkimaan Nautifungus-biisissä, kun
Jessi pidetään hetken aisoissa.
Uskallanpa väittää, että Hadal on tähän mennessä
kokonaisuudeltaan Velcran paras albumi. Raskasta sähkökitaraa
ja irvokasta laulua odottaneet voivat olla kanssani eri mieltä, mutta
levyn moniulotteista äänimaailmaa ei käy kiistäminen.
Hadalista voi olla vaikea irrottaa todellista hittiä, mutta
siltä voi napata minkä tahansa biisin kuunteluun ja johan toimii.
Velcra voi Hadalin osalta hyvinkin viedä mennessään, vaikkei varsinaisesta
industrial metallista yleensä välittäisikään!
Antti Niemelä (06.06.07)