Idols 2007 (Sony BMG)
01. Idols-finalistit: Pop-musiikkia
02. Panu Larnos: Home
03. Kristiina Brask: One of us
04. Mia Permanto: Ironic
05. Ari Koivunen: Piano man
06. Johanna Hämäläinen: My immortal
07. Kristian Meurman: The entertainer
08. Anna Abreu: Broken
09. Marina Korelin: The best
10. Christer Romberg: When you say nothing...
11. Ruslanas Kirilkinas: To where you are
4.06
3.49
5.01
3.45
4.39
4.28
3.39
4.21
3.55
4.20
3.54
Idolsin 3. kausi oli jälleen mielenkiintoista katsottavaa, mutta
loppuun asti hehkutettu "kaikkien aikojen kotimainen Idols-finaali"
tuntui hieman huvittavalta, kun esitykset vain heikkenivät
loppua kohden. Idolsia voi muistella luonnollisesti
kokoelmalevyn kautta, joka tarjoaa melkoisen sillisalaatin ohjelman
annista.
Omiksi suosikeikseni ylsivät tänä vuonna Mia Permanto ja Anna Abreu. Näistä Mia on varsin potentiaalinen kansainvälisesti ja oli harmi, että hän putosi jo niin aikaisessa vaiheessa.
Levyllä oleva Ironic ei ole Miaa aivan parhaimmillaan, mutta
sekin on mainio näyte tyttösen kyvyistä. Anna oli mainio piristys ohjelmalle, mutta suureksi harmiksi tyttö tuntui loppua kohden
aina vain epävarmemmalta. Aluksi nimittäin hehkutin Annaa jo
Suomen ainoana Idols-kisailijana, joka voisi päästä jatkoon
USA:n Idolsin alkukarsinnoista. Annan esittämä Broken lienee
levyn paras biisi, vaikka näitä 11 biisiä onkin vaikea asetella
arvojärjestykseen.
Jo lähes junttisuomalainen "Heviä kansalle" -ilmiö ylsi tänä vuonna Idolsiin saakka. Oli aikalailla finaalin alusta asti selvää, että
Ari Koivunen vie tänä vuonna potin. Arilla on vielä kovasti
töitä olemuksessaan, julkisuuskuvassaan ja lavaesiintymisessään, mutta ääni oli sentään yleensä kunnossa. Vielä tässä vaiheessa en lähtisi kuitenkaan siihen yltiöpäiseen hehkutukseen, jota esiintyi koko kauden ajan Aria kohtaan. Arin levyllä esittämä Piano Man on jännä biisi, mutta
mikäli siinä ei tietäisi laulavan Suomen Idols-voittajan, niin
saattaisin arvella kyseessä olevan teinipoikakuoron paras laulaja.
Tämä korjaantuu varmasti kuitenkin vuosien kuluessa ja ääni
miehistyy kuten Kristian Meurmanilla, joka on saanut levylle
parhaan esityksensä The Entertainer. Alkukarsinnoissa ihmettelin vielä hänen pääsemistä jatkoon, mutta The Entertainer näytti, että mies onkin aivan oikeassa paikassa. Johanna Hämäläisen näkemys Evanescencen My Immortalista
tuo hivenen mieleen iskelmän, mutta muuten biisissä ei ole moitteelle sijaa, vaikka Amy Leen tulkintaan onkin vielä matkaa.
Panu Larnos on mainio laulaja, mutta ongelma oli suomalaiseen
makuun kovin tylsät biisit, joista Home on erinomainen esimerkki. Kristiina Brask oli mielenkiintoinen ilmiö siinä
mielessä, että hänen putoamisestaan oltiin aina varmoja, mutta silti
tyttö ryntäsi kolmen kärkeen. Saa nähdä nappaako Kristiina myös
levytyssopimuksen ja erityisen kiinnostavaa on, että millaista
musiikkia hän tässä tapauksessa tulisi esittämään. Levyn antikliimaksi koetaan heti alussa, kun Idols-finalistien
ei-niin-kuunneltava Pop-musiikkia raapii korvia.
Levylle otettiin tällä kertaa myös kolme finaalien ulkopuolelle
jäänyttä kilpailijaa: Marina Korelin, Christer Romberg
ja Ruslanas Kirilkinas. Marinan biisivalinta on äärimmäisen
kliseinen The Best, mutta sen sijaan Christerin
When You Say Nothing At All
on mitä mainion, eikä esityksessäkään ole moittimista.
Kauden todellinen persoona oli Liettuan poika Ruslanas, jonka
To Where You Are on varmastikin levyn kypsin esitys.
Levystä ei juurikaan jää käteen, vaan se on epätasainen kokoelma
erilaisia biisejä kohtuullisen hyvin toteutettuna. Levy on kuitenkin hieno muisto Idolsin kolmannesta kaudesta ja sikäli harkitsemisen arvoinen, mikäli uskoo vielä myöhemmin muistelevansa Arin, Annan, Kristiinan ja muiden edesottamuksia.
Antti Niemelä (17.04.07) Merkitse itsesi artistin "Idols 2007" faniksi!