Christina Aguilera: Stripped
01. Stripped intro
02. Can´t hold us down
03. Walk away
04. Fighter
05. Primer amor interlude
06. Infatuation
07. Loves embrace interlude
08. Loving me 4 me
09. Impossible
10. Underappreciated
11. Beautiful
12. Make over
13. Cruz
14. Soar
15. Get mine, get yours
16. Dirrty
17. Stripped pt. 2
18. The voice within
19. I´m ok
20. Keep on singin´ my song
1.39
4.15
5.47
4.05
0.53
4.17
0.46
4.36
4.14
4.00
3.58
4.12
3.49
4.45
3.44
4.58
0.45
5.04
6.18
6.29
Christina Aguileran Stripped julkaistiin jo aikaa sitten, mutta pidetään tätä vaikka
myöhäisarvosteluna. Levy on kuitenkin edelleen ajankohtainen uusimpana
singlenään Fighter. Albumin aloittaa intro, jonka jälkeen seuraa Can´t Hold
Us Down, jossa vierailee Lil´ Kim, joka heittääkin mehevät räpit.
Soundit ovat parhaimmillaan veikeitä ja muutenkin biisissä on vetovoimaa mukavasti.
Walk Way rauhoittaa tahtia huomattavasti, kunnes Fighter revittelee sähkökitaran
kanssa ja meno on energistä. Infatuation seikkailee latino-tunnelmissa
ja Loving Me 4 Me on Aguileralle tyypillinen slovari. Impossible
etenee taas rauhallisesti. Underappreciated viehättää kertosäkeellään
ja singlenä julkaistu Beautiful luo mahtavaa tunnelmaa pianolla ja jousilla.
Make Over muistuttaa erittäin paljon Sugababesin Overloadia ja
kyseessä onkin oiva veto. Cruz sisältää mainion kertosäkeen ja
musiikkitausta on varsin tyylikäs. Myös Soarin ja Get Mine, Get Yoursin
vahvuudet piilevät kertosäkeessä, mutta Aguileran ääni luo vetovoimaa kyllä
muihinkin osioihin. Albumin ensimmäisenä singlenä julkaistu Dirrty toimii
hyvin albumiraitana, vaikkei aikoinaan singlenä niin vakuuttanutkaan.
Redmanin rap-kohta on biisin vahvin juttu. The Voice Within,
I´m Ok ja Keep On Singin´ My Soul päättävät albumin rauhallisissa merkeissä.
Stripped on vallan erinomainen pop-albumi. Stripped on erittäin tasainen
kokonaisuus ja jokaisessa biisissä on vetovoimaa viimeistään kertosäkeessä.
Musiikkitaustat ovat tyylikkäitä ja tällainen hillitty tyyli toimii hienosti.
Näin tasaisesta levystä on vaikea löytää huippukohtia, mutta yleistunnelman
ollessa rauhallinen riehakkaammat biisit erottuvat joukosta.
Jotain nykyisten juorulehtien kaksinaismoralismista kertoo se, että
samoissa julkaisuissa kauhistellaan näyttelijä Lara Flynn Boylen anorektista kehoa
ja suurinpiirtein naureskellaan, kun erittäin hoikka Christina Aguilera saa muutaman lisäkilon,
puhumattakaan näyttelijä Kate Winsletin ainaisesta morkkaamisesta
tai siitä, kun Melanie C oli lehdistön mukaan hetken Fat Spice.
Ei muuta kuin tällaisia juttuja kirjoittavat toimittajat puntariin ja esittelemään
millaisia ihannevartaloja sieltä löytyy. Eihän tämä hirveästi tähän arvosteluun liittynyt,
mutta sainpahan sanottua.
Antti Niemelä (22.08.03)
|