Teräsbetoni: Vaadimme metallia (Warner Music)
01. Vaadimme metallia
02. Viimeinen tuoppi
03. Älä mene metsään
04. Varmaan kuolemaan
05. Kuninkaat
06. Saalistaja
07. Paha silmä
08. Sotureille
09. Kotiinpalaaja
10. Aika on
11. Kirotut
3.29
3.35
3.48
5.00
4.48
3.30
3.46
2.49
3.36
3.14
4.23
Teräsbetoni oli Metallitotuus-esikoisellaan
melkoinen metallimusiikin komeetta, eikä tahti ole juuri hiipunut
uudella Vaadimme metallia -levyllä.
Ovatpa uljaat soturimme saaneet asustetta myös ylävartaloonsa
levyn kansikuvassa. Yhtyeen ydin on edelleen J.Aholan
upeissa vokaaleissa, joissa ei säästellä hetkeäkään.
Parhaat biisit viritellään jo heti albumin alkuun.
Vaadimme metallia sisältää oivaa mahtipontisuutta
ja terävän kertosäkeen. Tosin Viimeinen tuoppi
pistää vielä paremmaksi ja hyvien kitarariffien kera
tarjoillaan erinomaisen vetävä kertosäe, jossa pilkahtaa
jopa hitunen iskelmällisyyttä.
Kertosäkeet ovatkin hyvin hallussa koko levyn ajan
ja varsinkin rytmikäs Sotureille heittää
mainion sing along -kertosäkeen.
Paha silmä puolestaan saa puolelleen
tiukoilla kitarariffeillään.
Kirotut lopettaa levyn mahtipontisissa
tunnelmissa ja pääseepä alkuspiikissä ääneen
A.Järvinenkin.
Levy kaipaisi asteen verran täyteläisempää
soundimaailmaa. Kuninkaat-biisin piano
tuo jo vähän vaihtelua, mutta vaihteleville elementille
olisi vielä tilaa. Biisit itsessään erottuvat kyllä
kokonaisuudesta ja itse asiassa singlenä julkaistu
Älä mene metsään jää tehokkaasta introsta
huolimatta suurinpiirtein levyn vaisuimmaksi vedoksi.
Sanoitukset ovat kauttaaltaan taattua Teräsbetonia ja sotureilla ja metallillla
sävytetyt lyriikat herättävät helposti tunteita, oli se sitten innostusta
tai inhoa.
Vaikka varsinkin Viimeinen tuoppi kolahtaa kovasti, niin
levylle ei ole päätynyt yhtään Taivas lyö tulta -biisin
veroista tekelettä. Kokonaisuuskin toimii, muttei aivan
esikoisalbumin tavoin. Konsepti on kuitenkin kunnossa ja varsinkin
Aholan vokaaleissa on viljalti potkua.
Antti Niemelä (15.08.06)
Merkitse itsesi artistin "Teräsbetoni" faniksi!