Katri Ylander: Katri Ylander (Sony BMG)
01. Ei kiinnosta
02. Vuorollaan
03. Onko vielä aikaa?
04. Mansikkamäki
05. Hyvästit ja huutomerkit
06. En koskaan
07. Särkymätön sydän
08. Tukehdun
09. Aamuaurinkoon
10. Virheetön
11. Viereesi jään
12. Piste
13. Pari kaunista sanaa
3.30
3.47
3.21
3.02
3.48
3.41
3.08
3.34
4.14
4.00
3.27
3.37
3.26
Katri Ylander oli pirteä ilmestys Idols-kisassa ja tyttönen nappasi
lopulta itselleen toisen sijan. Levytyssopimus oli selviö ja
työntulosta on nyt kuunneltavissa esikoisella Katri Ylander.
Levyä ovat olleet tekemässä Patric Sarin,
Jukka Immonen, Lasse Kurki, Anssi Kela, Maki Kolehmainen,
Edu Kettunen ja Petri Munck, joiden lisäksi
mukana on joukko tuntemattomampaa kaartia. Useista eri
säveltäjistä ja tuottajista huolimatta levystä on tullut
varsin ehyt kokonaisuus, joka on tyylillisesti kitarapitoista kevyttä
poppia.
Albumilla otetaan kuitenkin vähän liikaakin varman päälle, eikä
yllätyksille tai persoonalliselle otteelle ole juuri tilaa.
Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa avausraita Ei kiinnosta, joka
on perustaltaan niin väritön, että "ei kiinnosta" -asenne tuleekin
ensimmäisenä mieleen. Katrin heleä ääni kuitenkin pelastaa paljon, vaikka
biisissä ei ole pontta nimeksikään. Stellan poikien kynästä
syntynyt Vuorollaan saa kuitenkin mielen jo virkeämmäksi.
Biisi haiskahtaa luonnollisesti kovasti Stellalta, mutta se toimii hyvin
ja varsinkin kertosäe ponnahtaa kerta toisensa jälkeen esille.
Levyllä on mukana myös Stella-cover Piste, joka omasta puolestani
oltaisiin voitu jättää pois, mutta biisi sopii kyllä kokonaisuuteen, vaikkei
siinä olennaisena osana olekaan. Piste edustaa kuitenkin tyylillisesti
paljon sitä, mitä Katri Ylander on esikoislevyllään.
Albumin ylivoimaisesti paras biisi on radioissakin vetkuteltu
Onko vielä aikaa?, joka on moneltakin kantilta täysosumapoppia.
Kertosäe on aivan loistava ja tällä kertaa hillitty musiikkitausta toimii
todella hyvin. Onko vielä aikaa? on syntynyt hieman tuntemattomampien
hittimaakareiden toimesta, kun taas nimimiehet ovat saaneet aikaa kahdenlaisia tuloksia.
Esimerkiksi Lemonatorista tutun Lasse Kurjen Mansikkamäki
on todella ponneton biisi, joka saa ikävystymään kauniinakin päivänä.
Maki Kolehmaisen ja kavereiden säveltämä Särkymätön sydän
taas on paljon toimivampaa poppia.
Sanoituksien osalta levy on perusvarmaa tavaraa, joka ei häikäise, mutta
ei sen kummemmin ärsytäkään yhtä tekelettä lukuun ottamatta.
Esimerkiksi Anssi Kelan (Hyvästit ja huutomerkit)
ja Edu Kettusen (Viereesi jään) tuotokset eivät erotu levyltä mitenkään
erityisellä tavalla. Sen sijaan Aamuaurinkoon onnistuu
pilaamaan ok-tason biisin aivan kamalilla kesäsanoituksilla. On Kaivaria,
siideriä ja vaahtokarkkeja.
Levystä voi nostaa vielä erittäin positiivisessa mielessä vallan mainion En koskaan
-kipaleen, joka on tällä kertaa Katri Ylanderia parhaimmillaan Onko vielä aikaa?
-vedon kera. Muutoin levystä jää hieman kahdenlainen maku. Katrin vokaalit ovat
varsin miellyttäviä ja kokonaisuus toimii ainakin jossain määrin, mutta silti
biiseihin olisi kaivattu vielä lisää terää ja koko levyn olemukseen lisää sekä energiaa
että tunnelmallista otetta. Vielä jäädään hieman puolitiehen, mutta
mikäli Katrin ääni miellyttää, niin levystä saa varmasti ainakin jotakin irti.
Antti Niemelä (18.07.06)