Scooter: Excess All Areas (Edel Records)
01. Intro
02. Hello! (good to be back)
03. I´m raving
04. Apache rocks the bottom!
05. The leading horse
06. Shake that!
07. Panties wanted
08. Weekend!
09. Stripped
10. Maria (i like it loud)
11. The chaser / jigga jigga!
12. Nessaja
13. One (always hardcore)
14. Fire
15. Hyper hyper
16. Move your ass!
2.40
3.46
4.38
4.48
3.20
4.12
5.06
3.33
4.20
4.47
6.39
3.41
5.15
4.16
5.53
5.32
Scooterin edellisestä live-levystä
Live And Direct on kulunut
vain nelisen vuotta, kun jo pukataan
uutta liveä teemalla Excess All Areas
(ja itse asiassahan Mind The Gap -levyn
kahden cd:n versiossa oli myös paljon liveä mukana).
Hampurissa maaliskuussa taltioitu keikka
sisältää kuitenkin niin suuren painotuksen
uusilla biiseillä, että live-levynkin julkaisu
tuntuu jokseenkin oikeutetulta.
Metallimusiikin kuuntelijoiden kapeakatseista
kaistaa järkytettiin todella pahasti
Venomin legendaarisen kitaristin
Jeff Mantasin liityttyä täysin yllättäen Scooterin
kiertueen kitaristiksi. Olikin todella suurta
viihdettä lukea katkerien hevinörttien valituksia
niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta nettifoorumeilta.
Findance.comin levittämä musiikillinen suvaitsevaisuus
ei ole vielä tainnut levitä kaikkialle (eikä
tule kyllä koskaan leviämäänkään). Joka tapauksessa
Mantasin ja Scooterin yhteistyö voidaan laskea vielä
suuremmaksi tapaukseksi kuin E-Typen
keikkailu ruotsalaisten metallikavereidensa kanssa.
Mutta, kun Mantas ollaan kerran saatu mukaan, niin
minkä takia häntä käytetään vain kahden biisin aikana
hyväksi? Mantasin kitara koristaa biisejä Panties Wanted
ja klassikkoa Fire, joissa molemmissa on myös
studiomuodossa sähkökitaraa. Fire on tässä muodossa
kyllä parempi kuin koskaan, kun biisin muihinkin soundeihin
on hienoisesti puututtu. Vielä, kun H.P. Baxxter
jaksaisi hoitaa rap-kohdat ihan kokonaisuudessaan, nyt
meinaa ääni hävitä kesken kaiken. Panties Wanted
ei ole biisinä mikään ihmeellinen, mutta kitara
tuo mukavasti eloa.
Scooterilla on live-energia kyllä edelleen hallussa, mutta
biisit ovat tuskastuttavan samanlaisia kuin levymuodossa.
Välillä mietityttää, että soittavat Rick J. Jordan
ja Jay Frog ihan oikeasti jotain biisien aikana
vaiko vain pelleilevät. Vastoin keikan yleistä linjaa
The Leading Horse on live-muodossa levytettyä parempi,
vaikka se ärsyttääkin edelleen oravavokaaleillaan.
Mukaan on niputettu uutta soundia
ja biisi toimii nyt todella hyvin.
Suurimmassa osassa biiseissä on olennaisia eroja
studiomuotoon vain introssa ja outrossa, jos niissäkään.
Esimerkiksi Move Your Ass! ja Hyper Hyper
kaipaisivat kyllä jo kunnon uusimista, vaikka biisit
ovatkin levyn kermaa. Itse H.P. Baxxterkin tuntuu huutojensa osalta
hoitavan hommat perusvarmasti kuin virkamies, mutta
onko todellinen into jäämässä pois vuosikymmenien lisääntyessä.
Excess All Areas on tasaista puurtamista, johon
olisi kaivattu vielä lisää energiaa ja intoa ja ennen kaikkea
parempia biisejä. Nyt puolet levystä kuluu ajatellessa, että
joku toinen biisi olisi ollut tällä paikalla paljon olennaisempi.
Scooter kaipaisi vauhdikkaan live-rumpalin lisäksi kunnon
kosketinsoittajat, jos kerran nykyinen kaksikko ei tällä hetkellä
pysty antamaan mitään muuta kuin hytkymistä virne naamalla
playbackin mellastaessa.
Homma haiskahtaa nimittäin nyt fanien aliarvioimiselta.
Paikan päällä Scooter toimii varmasti livenä ja saa ihmiset
tanssahtelemaan, mutta levytetyssä muodossa puutteet ja jopa
välinpitämättömyys paistavat pahasti läpi.
Fanit voivat toki hankkia Excess All Areas -levyn
vaikka kymmeneen kertaan, mutta muiden kannattaa
tutustua mieluummin Encore - Live And Direct -levyyn, joka
on aivan eri planeetalta kuin tämä räpellys.
Antti Niemelä (14.06.06) Merkitse itsesi artistin "Scooter" faniksi!