Brightboy: Love For The Streets (HMC)
01. Wear out the soles
02. Dead city jam
03. Vanity fair
04. My curfew
05. Heart so cold
06. Leave
07. Yeah yeah no no
08. Landmarks
09. This town
10. 1989
11. Signs
2.57
3.28
3.22
3.53
3.53
3.11
2.59
3.17
3.45
3.07
3.49
Antti Westmanin, Ville Moilasen, Henri Lidslen,
Sami Suovan ja Eero Alasuutarin muodostama
Brightboy on ollut yksi alkuvuoden kirkkaimmista kotimaisista
tulokkaista. Ensimmäiset singlet 1989 ja Vanity Fair
ovat vieneet mennessään, eikä kotimaista musiikkikenttää ole
muutenkaan vielä kyllästytetty post punk / new wave -suuntauksella,
vaikka Boys Of Scandinavian Kill The Party onkin vielä kirkkaana
mielessä. Mikäli esimerkiksi The Killers ja The Bravery ovat innostaneet,
kannattaa antaa mahdollisuus myös Brightboylle.
Killprettyn Brightboyn vuoksi jättänyt Antti Westman luo viime kädessä pehmeällä
äänellään Brightboyn ilmeen, joka tulee hyvin esille jo ensimmäisestä singlestä 1989.
1989 on albumilla hienoisesti uusitussa muodossa, mutta mitään erityisiä
vahinkoja ei ole päässyt käymään ja varsinkin kertosäe on edelleen hirmuisen vetävä.
Toisena singlenä julkaistu Vanity Fair on asteen verran reteämpi ja kosketinsoitin
tulee enemmän esille vauhdikkaan melodian kera. Vanity Fair on hyvä esimerkki
albumin koneosastosta, joka on suurimmalta osin sellaista, että se on ilman erityisjärjestelyjä
soitettavissa kosketinsoittimella keikoilla. Vanity Fair -singlen b-puolena
esiintynyt Yeah Yeah No No kuulostaa albumilla vain entistä paremmalta ja
suurimmat koukut vedetään melkeinpä kertosäkeen ulkopuolisissa osuuksissa.
Brightboy on aivan haka muodostamaan tarttuvia kertosäkeitä, se tulee
selväksi albumin aikana. Välillä biisi voi jäädä hieman liikaakin kertosäkeen
varaan kuten Leave, mutta pääasiassa biisit vain huipentuvat
kertosäkeissä kuten levyn pirteä avausbiisi Wear Out The Soles.
My Curfew taas viehättää rivakalla piano-osuudellaan,
eikä Heart So Cold -kappalekaan ole ollenkaan hassumpi
rauhallisemmalla otteellaan ja eloisilla soundeillaan.
Love For The Streets on tasaisen varma levy, joka
ei petä missään kohtaa. Singleissä ilmoille heitetyt biisit,
Wear Out The Soles ja My Curfew nousevat
kokonaisuudesta edustavimmin esille, mutta rivibiisin
ominaisuuteenkin jäävät vedot miellyttävät vähintään kertosäkeidensä
osalta. Love For The Streets on mitä mainioin esikoinen!
Antti Niemelä (06.06.06)
Merkitse itsesi artistin "brightboy" faniksi!