iiwanajulma: Sitä ei ole mitä en näe (Uho Production)

01. Huume
02. Ei perkele
03. Chardonnet
04. Helvetti on muut ihmiset
05. Rakkaani
06. Mitä en näe
07. Ehkä huomenna on toisin
08. Kujanjuoksu
09. Sitä ei ole
10. Veitsi
11. Aamu malesialaisessa
12. Tyyny

4.36
3.29
4.41
3.04
2.49
3.36
3.23
3.44
1.48
3.16
3.20
3.41

Wille Hartosen, Timo Hännisen, Teemu Ruokosen ja Janne Hartosen muodostama iiwanajulma julkaisi esikoisalbuminsa Sitä ei ole mitä en näe erittäin lupaavan Huume-singlen siivittämänä. Albumilta kuoriutuu varsinainen värikkään ilmaisun ryhmä, joka sirottelee levyn täyteen kirjavia elementtejä, mutta ei yhtyeen musiikki ole perustaltakaan mitään joka naapurin kitaristin luomaa töhnää. Ajoittain iiwanajulmalla on jopa sellaista hulluutta, jota kuultiin CMX:n ja YUP:n varhaisemmassa materiaalissa.

Huume aloittaa albumin todella vakuuttavissa merkeissä. Biisiin on sijoitettu singleversioon kuulumaton huikea tunnelmallinen intro, jossa on niin akustista kitaraa kuin koneitakin. Intron jälkeen siirrytään saumattomasti riehakkaaseen biisiin, jossa Wille pääsee revittelemään vokaaleissa oikein kunnolla. Mukana on niin Mike Pattonin mieleentuovaa räyhäämistä kuin mainiota intiaanihoilotustakin. Kun vielä ne ihan normaalitkin vokaalit ja terävät kitarariffit miellyttävät, niin melkoisen mainio tapaus on kasassa. Kertoo kuitenkin paljon albumin tasosta, että Huume on vain yksi biisi muiden joukossa.

Ytimekkäästi nimetty Ei perkele jatkaa rankahkoa linjaa. Kertosäe on aika peruskamaa, mutta muissa osissa onkin sitten potkua pari kertaa enemmän. Rankka ote on hyvin hallussa levyllä ja Wille on parhaimmillaan juuri silloin, kun hän pääsee karjumaan kuten biiseissä Helvetti on muut ihmiset ja Aamu malesialaisessa. Näistä jälkimmäinen on varustettu vielä sellaisella tapporiffillä, että pois alta. Niin ja tuohan sitar vielä itämaista sävytettä sekaan. Eikä sitar ole yhtyeen ainoa valttikortti musiikkitaustamarkkinoilla. Esimerkiksi Mitä en näe juoksuttaa hassutteluääntelyä ja lopussaan muhkeaa ambient-melua.

Iiwanajulma taitaa myös rauhallisen ilmaisun. Chardonnet on todella upeaa tunnelmointia pianon, kanteleen ja koneiden avulla. Tyyny puolestaan on mainio rauhallinen veto ja mukana on jopa annos naisvokaaleja. Sitä ei ole rauhoittelee hetken jylhänä Nine Inch Nails -tyylisenä pianovälisoittona ja Ehkä huomenna on toisin -biisikin aloittaa samoin rauhallisesti, mutta se ei malta pysyä kuosissaan koko kestoaan.

Sitä ei ole mitä en näe on laadukasta työtä ja ennen kaikkea kyseessä on varsin tasainen albumikokonaisuus, johon on kuitenkin ripoteltu lukuisia huippukohtia biisien sisäisiin rakenteisiin. Yhtye hurmaa persoonallisuudellaan, joka on hienosti kehitetty erilaisista aineksista aina biisien tarpeet huomioiden. Alkuvuosi on ollut kotimaisen musiikin osalta mainio ja iiwanajulma vain täydentää sitä entisestään.

| Arvostelut |

| Haastattelut |

27.06.2006

| Kotisivut |

www.iiwanajulma.com

| Uutiset |

03.01.2008 / Iiwanajulmalta uusi levy

21.11.2007 / Iiwanajulma joutuu psykoosiin

30.10.2006 / Morley ja iiwanajulma yhteiskiertueella

| Fanit |

Albert_Harrow2341 // Philip_Sandford8498

| Vastaavia tai muuten artistiin liittyviä arvosteluja |