Soundtrack: The Chronicles Of Narnia (EMI)
01. The blitz, 1940
02. Evacuating london
03. The wardrobe
04. Lucy meets mr. tumnus
05. A narnia lullaby
06. The white witch
07. From western woods...
08. Father chrismas
09. To aslan´s camp
10. Knighting peter
11. The stone table
12. The battle
13. Only the beginning...
14. Imogen Heap: Can´t take it
15. Alanis Morissette: Wunderkind
16. Tim Finn: Winter light
17. Lisbeth Scott: Where
2.32
3.38
2.54
4.10
1.12
5.30
3.33
3.20
3.11
3.48
8.06
7.07
5.31
4.42
5.19
4.12
1.54
Itselläni on ollut vakaa aikomus käydä katsomassa elokuvissa
ensimmäinen Narnia, mutta pyrkimyksistäni huolimatta
en ole tässä vielä tähän päivään mennessä onnistunut.
Elokuvan tunnelmia voi toki hörppiä vaikka näin soundtrack-levyn
kautta. Soundtrack keskittyy elokuvassa kuultavaan musiikkiin
viimeistä bonus-raitaa lukuun ottamatta. Aiemminkin lukuisiin Hollywood-elokuviin
ja Metal Gear Solid -peleihin musiikkia säveltäneen Harry Gregson-Williamsin
työstämät teokset ovat perustaltaan perinteistä klassista
elokuvamusiikkia, jossa on niin rauhallisuutta kuin hurjaa
mahtipontisuuttakin.
Varsinaisen score-musiikin sykähdyttävintä antia edustavat The Blitz 1940,
The White Witch, The Stone Table ja The Battle.
The Blitz 1940 ja The Stone Table pistävät kampoihin
jo Don Davisillekin. Ei olisi tarvittu enää kuin Juno Reactor
koneisiin, niin biisit olisivat syöksyneet katosta läpi.
Myös Evacuating London jää mieleen naisvokaaliensa ansiosta.
Yksityiskohtana kannattaa vielä mainita, että neljässä kappaleessa
kuullaan Timo Väänäsen soittamaa kannelta.
Lisäksi levyssä on vielä teemaan sopivat biisit Imogen Heapilta,
Alanis Morissettelta, Tim Finniltä ja Lisbeth Scottilta.
Lisbeth Scottin Where-biisiä ei kuulla elokuvassa, mutta
se nousee ulkopuolisten artistien esittämistä biiseistä ykköseksi.
Narnian soundtrack on mallikas, mutta silti sen taso vaihtelee.
Edustavimmillaan se on erittäin sykähdyttävä ja musiikista voi nauttia
myös ilman kuvallista näkökulmaa. Mukana on kuitenkin monta biisiä, jotka
vaatisivat tueksi elokuvan tapahtumia. Näin levy on elokuvasta irrotettuna
kuuntelukokemuksena epätasainen, mutta en epäile ollenkaan, etteikö elokuvan katselun
jälkeen se olisi kokonaisuutenakin mielekkäämpi.
Antti Niemelä (13.02.06)