Amorphis: Eclipse (Nuclear Blast)
01. Two moons
02. House of sleep
03. Leaves scar
04. Born from fire
05. Under a soil and black stone
06. Perkele (the god of fire)
07. The smoke
08. Same flesh
09. Brother moon
10. Empty opening
2.25
4.15
2.23
3.07
3.24
2.17
2.38
3.37
4.03
4.26
EMI:ltä takaisin Nuclear Blastille siirtynyt
Amorphis uudistuu hienoisesti Eclipse-albumilla. Vokaaleissa starttaa
uusi laulaja Tomi Joutsen ja kuten tiedotteessakin mainitaan, yhtye on ottanut
yhden askeleen taaksepäin, kaksi eteenpäin ja yhden sivulle.
Nuclear Blastin promolevyn biisit ovat valitettavasti lyhennettyjä feidattuja versioita, joten
ylläolevat pituudet eivät pidä paikkaansa kaupallisen version osalta ja myös
jokin biisi olisi mahdollisesti saattanut nousta lopussa loistoonsa. Aivan täydellistä
kuvaa tästä levystä ei voinut näin edes muodostaa.
Vaikka laulaja on vaihtunut, niin Amorphiksen soundin tunnistaa edelleen.
Uusi lauluäänikään ei eroa niin dramaattisesti Pasi Koskisesta, että
koko yhtye tuntuisi jyrkästi erilaiselta. Tomi Joutsen hoitaa upeasti niin
puhtaat vokaalit kuin jylhät örinät ja vokaaliosasto onkin näin
edellistä Far From The Sun -albumia monipuolisempi.
Örinä on niin vakuuttavaa kuultavaa, että luulin kitaristi Tomi Koivusaaren
palanneen huutohommiin, mutta varmistin levy-yhtiöstä, että kyseessä onkin
Joutsen. Sanoitukset pyörivät jälleen tiiviisti Kalevala-aiheessa.
Singlenä julkaistu House Of Sleep on hyvä perusbiisi levyllä
ja kertosäekin on mallikas, mutta enempään siitä ei kuitenkaan ole.
Two Moons on myös mallikas startti levylle, mutta
Leaves Scar on se biisi, joka saa homman toden teolla käyntiin.
Akustinen ja sähköinen kitara luovat hienoa tunnelmataustaa
ja Joutsen pistää karjuen, mutta kertosäkeessä homma hoidetaan puhtaammin.
C-osan alku kuulostaa aivan loistavalta, mutta tässä rajoitetussa promossa se ehtii
loppua ennen kuin hädintuskin ehtii alkaakaan. Born From Fire
on peruskamaa, mutta tunnelmapitoinen Under A Soil And Black Stone
viehättää taas roimasti ja varsinkin musiikkitaustassa on potkua.
Perkele (The God Of Fire) ja varsinkin The Smoke räjäyttävät sitten potin ja
koko kaksikko nousee alkuvuoden parhaiden biisien joukkoon.
Perkele (The God Of Fire) viehättää todella julmalla
örinällään, mutta kertosäkeessä hoidetaan hieman rauhaisammin.
The Smoke taas onnistuu yhdistämään tunnelmalliset
melodiat ja todella tuhdin karjuntakertosäkeen.
Same Flesh kokoaa taas tunnelmaa onnistuneesti kasaan
ja hyvää konepuoltakin kuullaan. Brother Moon
hoidetaan hieman riehakkaammissa merkeissä ja Empty Opening
pistää pillit pussiin perusbiisin ominaisuudessa.
Perkele (The God Of Fire), The Smoke ja Leaves Scar
ovat timanttista tavaraa, mutta Eclipse ei kokonaisuudessaan yllä aivan samaan
hurmokseen. Perusta on kunnossa vokaaleja ja soundeja myöden, mutta
mukana on liikaa perusbiisejä, vaikkeivat ne kokonaisuutta millä
tavalla hajotakaan. Hyvä levy silti ja Amorphista voi onnitella ainakin
onnistuneesta laulajavalinnasta.
Antti Niemelä (03.02.06)