Orkidea: Music Speaks In Thousand Languages

01. Have a nice this moment
02. Beautiful (ambient mix 2004)
03. Sparkles
04. Power of chi
05. Theme isla blanca
06. Melancholy (softys mix)
07. Machester 1992
08. Dreams are free
09. Spacedubbedout
10. Oceania
11. Take me baby
12. Universal music
13. Joutsenlaulu

2.24
4.51
7.59
7.24
1.55
4.11
4.39
7.10
7.58
6.21
7.22
3.39
6.23

Aiemmin niin laiskasti julkaisuja kauppoihin kiikuttanut Orkidea on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen aktiivinen. A Place Called Happines -miksauskokoelman lisäksi kaupoissa on tarjolla Beautiful-singleä ja Music Speaks In Thousand Languages -albumia. Music Speaks In Thousand Languages on rauhallista chill out -tunnelmointia, eikä levyllä kuulla kertaakaan Orkidealle tyypillisiä trance-kuviointeja.

Have A Nice This Moment -intro on upea aloitus levylle ja varsinkin Rentoutuminen hypnoosin avulla -sample tuo oivasti vanhahtavaa ilmaisua modernin tunnelmataustan päälle. Beautiful (Ambient Mix 2004) hoitaa Beautiful-biisiä hyvin rauhallisissa merkeissä. Varsinaisesta ambientista ei kyllä voi puhua, mutta tunnelmaa muodostetaan tehokkaasti rauhallisilla melodioilla ja rytmeillä. Sparklesissa on hyvä kuvio, mutta sitä toistetaan jo aivan liikaakin kahdeksan minuutin aikana ja kappale alkaa puuduttaa jo ensimmäisellä kuuntelukerralla. Power Of Chi yltää samoin yli 7-minuuttiseen kestoon, mutta nyt kokonaisuus on paljon mielekkäämpi ja jotenkin biisi onnistui tuomaan mieleen The Shamenin instrumentaalisen päätösalbumin UV.

Theme Isla Blanca on kesäinen välisoitto, jonka jälkeen kilautetaan Niko Nymanin remiksaus Melancholysta. Laura Närheltä kuulostava Valeska Rautenberg vastaa vokaaleillaan biisin vahvimmasta osa-alueesta. Manchester 1992 on tämän albumin rankinta materiaalia tuhdeilla rytmeillään. Lähes eurodancemainen piano hivuttaa biisiä eteenpäin ja biisi tuo kyllä erilaisella otteellaan väriä albumikokonaisuuteen. Dreams Are Free muistuttaa unien olevan ilmaisia upealla pianomelodialla ja edustavasti rakentuvalla 7-minuuttisella kokonaisuudella. Spacedubbedout ja Oceania jäävät levyllä hieman rivibiisien asemaan, mutta molemmissa on ihan riuska tunnelma.

Orkidea taisi tulla kateelliseksi Scooterin Jimi Tenor -coverista Take Me Baby ja täältä pesee miekkosen oma näkemys aiheesta. Biisi aloitetaan Petri Alangon tekemällä upealla jousi-introlla, mutta sen jälkeen biisi rupeaa melkeinpä kamalaksi. Siinä missä Scooterin näkemys oli toimiva, niin tämä lannistaa biisin kaikki hyvät elementit kaameaan kesäiseen rillutteluun. Toisaalta jouset tuovat biisin keskellekin miellyttävämpää olemusta, joten kokonaisuus ei jää täysin negatiivisen puolelle.

Universal Music on Moby-sävyillä savustettu tunnelmapala, jonka jälkeen siirrytään coveriin Yön Joutsenlaulusta. Tarvitaan vähintään saksalainen hardtrance-venkoilija, että legendaarinen Joutsenlaulu saataisiin pilattua. Myös Orkidea onnistuu jylhän rauhallisessa versioinnissaan hienosti, eikä Olavi Uusivirran vokaalitkaan ole ollenkaan hassummat.

Music Speaks In Thousand Languages tarjonnee miellyttäviä hetkiä, jos koneelliset chill out -albumit ovat tavallisesti saaneet veden kielelle. Levy ei varsinaisesti hurmaa, mutta kokonaisuus on Take Me Babya lukuun ottamatta niin hyvin hallussa, että minkä tahansa biisin voi valita ja tunnelma on nopeasti naamalla. Ei tällä vielä maailmanrauhaa saa aikaiseksi, mutta mielenrauha on jo paljon mahdollisempi saavutus.

arvosanaelementti tyhjä tyhjä

Antti Niemelä (22.12.05)

Arvostelut

30.11.11	20	albumi	9	AN
26.02.08	Metaverse	albumi	8	AN
28.12.05	Beautiful	single	8	AN
22.12.05	Music Speaks In Thousand Languages	albumi	8	AN
12.12.05	A Place Called Happiness	albumi	7	AN
21.10.03	Taika - Selected Works ´98 - ´03	albumi	9	AN