|
|
Eternal Erection: On Top (Eat This Music)
01. Funky bus - theme 02. Holler 03. Kiss my ass 04. Simple people 05. Absolutely free 06. Funky act 07. Check your head 08. Happy 09. Had enough 10. Move 11. Dance only 12. Soulsmasher 13. Bad stuff
3.15 3.16 3.37 4.31 3.29 3.41 3.53 4.05 5.35 3.39 3.40 4.16 3.49
Suomen ainoa oikea funk-yhtye Eternal Erection tekee paluun. Viitisen vuotta ehti vierähtää edellisestä No Funk About It –albumista. Odotus on kuitenkin kannattanut. Yhtye on nyt groovaavampi, hikisempi, menevämpi ja irstaampi kuin koskaan. Avausraita Funky Bus –theme avaa kolmosalbumin uskomattomalla groovella. Soundimaailma tuntuu olevan paremmin kohdallaan kuin koskaan aiemmin. Irstasta groovea reunustaa raikkaat torvet. Rick Loverin laulu liikkuu matalan funky-murahtelun ja Prince-falsetin välillä luontevasti. Holler rauhoittelee letkeän bassolinjan kera ennen persiit liikkeelle pistävää Kiss My Assia. Komeaa bassoa piristää raikulimaiset rokkipianot. Välillä liikahdetaan askeleen verran miltei loungen puolelle, mutta kuitenkin vain hetkeksi. Simple People ja Had Enough edustavatkin sitten jo ultracooleja Prince-balladeja. Absolutely Freessä ollaan jo aika perinteisessä pop-musiikissa. Kappale onkin niitä harvoja heikompia hetkiä levyllä. Funky Act rypistääkin sitten falsettifunkia parhaimmillaan. Check Your Headissä Eternal Erection osoittaa, että liikkumatilaa heidän musiikillisessa sisäavaruudessaan riittää. Nyt askel otetaan hiphopin suuntaan. Hieman matalatempoisemman laiskasti poppaavan Happy–kappaleen jälkeen Move pukkaa koko porukan danssilattialle. Kappaleessa yhdistyy hyvin basson ja kitaran muodostama "alapää" uskomattoman mehujäämäisen raikkaasti tuuttaavaan torvisektioon ja koskettimiin. Dance Only jatkaa samaan hengenvetoon. Torvisektio on saanut vain vielä enemmän tilaa. Soulsmasherin kuuhistelu-hiippailufunkki saa pään nytkäämään ja paikalleen ei voi jäädä. Koko levy tähtää kuitenkin levyn päättävään räjähdykseen nimeltä Bad Stuff. Kappale edustaa parasta bilefunkia, mitä tässä maassa on koskaan tehty. Tasapaino kaikkien soittimien välillä on hämmästyttävä. Torvisektion ja Rick Loverin yhteenliitos on mahtavaa kuunneltavaa. Parikymmentä kuuntelukertaa osoittaa kappaleen vain paranevan. Ja sainpas tällä paikallisen rokkiyökerhon alternative-yleisönkin päät nytkäämään. Huh! Parhautta!
Arvostelut
|
|
