Waltari: Blood Sample (Bluelight Records)

01. Helsinki
02. Not enough
03. Too much emptiness
04. Never
05. New York
06. I´m in pain
07. All roads will lead to Rome
08. Digging inside
09. Fly into the light
10. Shades to grace
11. Aching eyes
12. Back to the audio
13. Pigeons
14. Exterminator warheads
15. Darling boy
16. Wide awake
17. Julia

5.53
3.34
2.30
4.01
3.48
4.38
3.58
8.05
4.34
4.57
5.40
7.37
5.16
2.01
4.23
5.00
2.52

Kärtsy Hatakan johtama Waltari ei jäänyt Rare Species -levyn jälkeen lepäämään, vaan kesällä julkaistiin dvd ja nyt kokonainen levyllinen uutta Waltaria. Levy on täynnä metallista, rokkaavaa ja poppaavaa tavaraa juuri niin monipuolisesti kuin Waltarin kohdalla yleensä voidaan puhua.

Albumin aloittava Helsinki on aivan huikea lähes 6-minuuttinen biisi, jossa on erilaisia piristäviä kohtia, vaikka muihin biiseihin jaettavaksi. Vokaalien osalta tarjolla on niin suomenkielistä kuin englanninkielistäkin ilmaisua, mutta välissä heitetään aivan karjumiseksi ja toisaalta mukana on loistava tunnelmallinen kuoro-osuus. Erikoismaininta vielä alun mahtavasta bassolinjasta ja tehokkaista kitarariffeistä. Helsinki edustaa kaikessa monimutkaisuudessaan paljolti juuri sitä, mitä kaikkea Waltari on vuosien aikana levyillään tarjonnut. Kappale on kuin matka Pois-biisistä Big Bangin kautta Jungle Ratsiin. Soundien kirjavuuden takia biisiä voidaan verrata vaikkapa Far Awayhin, vaikkei muuten sitä muistutakaan.

Toinen yhtä vaikuttava kokonaisuus on Pigeons, joka joko tarkoituksella tai sattumalta vie Waltarin kohti Juno Reactorin maailmaa. Rehevät bassolinjat porisevat, latinokitarat raikaavat ja itämaiset hoilotukset tuovat viimeisen säväyksen. Räikeästi esille nousevat myös Never ja Exterminator Warheads. Never aloittaa rehellisellä kännykän soittoäänimelodialla, mutta se jätetään onneksi vain alkua värittämään. Kertosäe on vauhdikas, mutta sitä enemmän miellyttävät sen ulkopuoliset vokaaliosuudet, jotka ovat aivan loistavaa tavaraa c-osaa myöden. Vielä, kun mukaan lisätään mainio kitarasoolo ja loistokkaat konesoundit lopussa, niin kyllä maistuu. Exterminator Warheads on lahja niille, jotka ovat kaivanneet Let´s Get Crucified -biisin kaltaista lyhyttä death metal -rutistusta. Exterminator Warheads on todella rankkaa ja nopeaa tavaraa, jossa karjutaan monen miehen voimalla ja väliin Kärtsy heittää nasevaa intia-aksentin englantia kuin Dr. Bombay konsanaan. Aivan mielettömän kova veto, joka ei kyllä jätä kylmäksi hetkeksikään.

Helsinki ei jää ainoaksi kaupungin mainitsevaksi biisiksi. New York ja All Roads Will Lead To Rome liikkuvat nimiensä osalta samaa linjaa. New York on pelkistetympää tavaraa mainiolla örinäkohdalla terästettynä, kun taas jälkimmäinen biisi seikkailee skrätsäyksien maailmassa ja lennokas kertosäe hyppii oivasti silmille. Fly Into The Light viehättää kunnon konejumputuksella, mutta Waltari ei välttämättä tarvitse sen kummempia konesoundeja tehdäkseen loistavan biisin kuten I´m In Pain, joka on lauluosuuksiltaan aivan korvia huumaava. Rehevää rytmiä on tarjolla myös biiseissä Back To The Audio ja Julia. Back To The Audio on ehkä hiukkasen liian pitkä yli 7-minuuttisena, mutta soundimaailma on kyllä varsin viehkeä. Beatles-cover Julia taas on upea lopetus levylle. Biisi etenee rauhallisesti, mutta breakbeat-rytmi luo hieman antoisaa vastapainoa muulle taustalle.

Singlenä julkaistu Not Enough on yksi biisi muiden joukossa eikä erotu sen kummemmin joukosta tyylinsä tai tasonsa puolesta. Vauhdikas kertosäe kyllä miellyttää joka tapauksessa. Darling Boy pelaa myös mallikkaasti kertosäkeellään. Too Much Emptiness ja Shades To Grace ovat pelkistetympää tavaraa, joka voivat tuoda mieleen enemmän sitä vanhaa kahden ensimmäisen levyn Waltaria. Levyn biisit on takakannessa jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisen päättää Digging Inside, joka on rauhallinen ja upean tunnelmallinen veto, joka tuo tilkan Max Payne -fiilistä levylle. Aching Eyes puolestaan sisältää poikkeuksellisen miellyttävää kitaraa, rehtiä karjumista ja kiehtovan soundimaailman, vaikka vokaalit ovatkin ylikaiutetut. Wide Awake vehtailee albumin lopussa sitten vielä haitarin kanssa.

Blood Sample on loistava kokonaisuus, joka innostaa erityisesti tyylien kirjollaan, jossa tarjotaan vähän kaikkea Waltarin uran varrelta ja siitä on helppo poimia myös omat suosikkinsa. Itse tykästyin erityisesti biiseihin Helsinki, Pigeons, Exterminator Warheads, Digging Inside, Never, ja I´m In Pain, mutta koko 17 biisin levy on kyllä kauttaaltaan toimivaa tavaraa. Waltari jatkaa porskuttamistaan ja hyvä niin!

| Arvostelut |

| Haastattelut |

13.02.2007 // 22.03.2004

| Kotisivut |

www.waltarimusic.com

| Uutiset |

22.04.2008 / Kärtsy Hatakka vahvistaa Silentiumia

19.03.2007 / Pain Of Salvation esiintyy Helsingissä

31.01.2007 / Waltarin levy ulos koko Euroopassa

19.01.2007 / Kuuntele uutta Waltaria

| Fanit |

Arnold^ // Jack_Lesage25a0 // JariWolf // Jez // Kauno Saario
Kromi // onyxion