Charon: Songs For The Sinners (Spinefarm Records)
01. Colder
02. Deep water
03. Bullet
04. Rain
05. Air
06. She hates
07. Ride on tears
08. Gray
09. Rust
10. House of the silent
4.50
4.15
4.10
3.57
3.31
4.21
3.38
3.49
4.44
6.38
Charon julkaisi jo viidennen albuminsa Songs For The Sinners.
Charon nousi laajempaan tietoisuuteen Little Angel -singlellä vuonna 2002.
Sen jälkeen sekä Downhearted että The Dying Daylights -albumit
ovat olleet menestyksiä ja myös Songs For The Sinners avasi albumilistalla
vahvasti kuudentena. J-P Leppäluodon lisäksi albumilla kuullaan
taustalaulajana Jenny Heinosta, jonka ääni on tuttu edelliseltäkin levyltä.
Albumi starttaa vallan mainiosti biiseillä Colder ja Deep Water.
Molemmat biisit käyttävät merkittävästi naisvokaaleja taustalla ja kertosäe
kohoaa vetovoimaiseen ilmaisuun. Deep Water innostaa vielä
erityisen paljon kitaraosuuksillaan. Bullet aloittaa rauhallisen
jyhkeästi sellon johdolla, mutta rankkuus iskee nopeasti mukaan ja
tuloksena on reipas biisi monipuolisen äänimaailman sävyttämänä.
Nopeahkon Rainin jälkeen Air rauhoittaa tunnelmaa
hitaalla otteella, Jennyn vokaalein ja sellon terästämänä.
Levyn vaisuimman biisin She Hatesin jälkeen palataan raiteille
single-julkaisulla Ride On Tears, joka sisältää erityisesti
huimaa lennokkuutta ja tarttuvaa kertosäettä. Jennyn
vokaalit eivät juuri tässä biisissä kuulosta erityisen hyviltä, mutta
ne tuovat biisiin kieltämättä ylimääräistä säväystä.
Gray saa musiikkitaustansa lisäpuhtia kunnon koneilla
ja parhaimmillaan soundissa onkin rapeaa ilmentymää.
Albumi päätetään kohtuullisen rauhallisissa merkeissä
kappaleilla Rust ja House Of The Silent.
Jälkimmäisessä on reippaasti Jennyn vokaaleja ja sellokin
pääsee taas esille. Kaunista biisiä ryydittävät
mainiot kitaraosuudet ja lopun jylhä ambient.
Songs For The Sinners on tasokas kokonaisuus, josta on vaikea
erotella selkeitä huippuja, jotka jäisivät elämään vielä vuosiksi.
Kokonaisuus toimii kuitenkin erinomaisesti ja vain pari biisiä
jää muiden jalkoihin. Albumin yleissoundi on miellyttävä ja
siihen on keksitty tarpeeksi lisäväriä mm. koneilla ja sellolla.
Songs For The Sinners on ilman muuta Charonia parhaimmillaan.
Antti Niemelä (15.09.05)