| Yö, Promenadikeskus (Pori) 28.11.2007 |

Yö saapui Valtakunta -konserttikiertueensa kera Satakunnan pääkaupunkiin Poriin eli takaisin kotiinsa. Lähes täydelle salille esiintynyt bändi oli kuuden orkesteriin kuuluvan lisäksi saanut mukaan kaksi naistaustalaulajaa ja vierailijakseen tietty itsensä Mr. Yön Jussi Hakulisen. Pääsolisti Olli Lindholm oli erittäin hyvällä tuulella, kuten hän itsekin asian ilmaisi. ”Tänään on todella hyvä päivä”. Tiedä sitten kuinka paljon asiaan oli vaikutusta loppuvuoden ensimmäisellä Porin keikalla, kun kaiken kaikkiaan kotiesiintymisiä on kolme.

Lindholmin aloituskappale kosketinsoittaja-pianisti Mikko Kangasjärven kanssa kahdestaan hinasi lopulta koko poppoon lavalle. Ensimmäisen puoliskon tunti vierähti rauhallisemmissa merkeissä illan isäntien ollessa siisteissä vaatteissa ja jakkaralla istuen. Erityisesti vähemmälle huomiolle Yön kappaleista aiemmin jäänyt Lähtevät laivat toimi livenä erittäin komeasti. Illan rakkausteema oli hyvin edustettuna kappalemateriaalissa ja juuri tästä aiheesta Lindholm sai aikaan mojovia naurunpyrähdyksiä yleisön joukossa. Vähän väliä joku lauluista omistettiin eri henkilöille.

Tauon jälkeen marssitettiin ronskimpi ote lavalle. Jo yhtyeen muuttunut vaatetuskin osasi odotuttaa menevämpää kappaletykitystä. Pääpaino lauluissa oli tuoreimmalla Valtakunta- sekä edellisellä Kuolematon -levyillä, vaikka toki klassikoitakaan ei ollut unohdettu. Pettävällä jäällä, Tie sydämeeni ja Saattajat pistivät hien pintaa lavalla kuin myös yleisöllä, joka oli saatu bändin avulla lämpimäksi.

Basisti Jukka Lewis on mainio laulaja soittonsa ohella, joten mies pääsi ääneen rauhallisemmassa Karheaa ja kaunista sekä rokkaavassa Deadlinesssa. Taustalaulajista Dannyn takaa lainattu Miina Mikkonen osoitti taitonsa laulamalla soolona Katujen kuningattaren, kun tämän vuoden puolella hitti-iskelmän aikaiseksi saanut Suvi Teräsniska tyytyi pienempään rooliin. Jussi Hakulinen esitti muutaman kappaleen ja otti karismallaan pienehkön, mutta ihmisläheisen Promenadikeskuksen salin haltuunsa.

Välitauolla ja konsertin jälkeen huomasi iloisia ilmeitä yleisön joukossa. Ilmeisesti tämä oli juuri sitä, mitä ihmiset tulivat katsomaan ja kuuntelemaan. Rokkaavan tyylikäs ja hienoja lauluja sisältänyt reilu parituntinen jätti loistavan kuvan Yö-yhtyeestä, joka vielä likemmäs kolmekymppisenä on elämänsä vireessä. Suurin kiitos kuulunee Hakulisen mestarillisen Rakkaus on lumivalkoinen -paluuhitin ansioihin, jotta bändi nousi vielä uudelleen kukoistukseensa lamavuosien jälkeen.

Ari-Pekka Kankaanpää