Antti Niemelä pohtii: Mitä jos hevi ei olisikaan parasta?

Hevimusiikilla on varsinkin nuorten keskuudessa arvostettu asema. Siellä ovat kovimmat jätkät, taitavimmat soittajat ja parhaat laulajat. Heviä ei tarvitse hävetä, sen takia sitä on helppoa alkaa kuunnella varsinkin nuorella iällä. Heviä kuuntelevien ei yleensä tarvitse kuunnella samanlaista pottuilua kuin vaikkapa Antti Tuisku -fanien, vaan he voivat keskittyä olemaan yhtä kovia kuin musiikkinsa.

Kun hevilatteudet ovat levinneet jo niin pitkälle, että jopa Tangomarkkinoilla yksi kilpailija mainitsee virne kasvoilla hevin olevan parasta, niin mieleeni on tullut veikeä ajatus. Mitä jos eläisimmekin rinnakkaistodellisuudessa, jossa hevin sijaan elektroninen tanssimusiikki olisi onnistunut saavuttamaan samanlaisen aseman. Miltä Suomi näyttäisi dance-kansana?

Ajatusmatka voisi kiteytyä uusimpaan Idols-kisaan, jossa nähdään lupaava piikkitukka Jari Mäntynen. Kurko-niminen tanssilattiapeto oli voittanut edellisenä vuonna Eurovisionin laulukilpailut biisillään Dance Pop Hallelujah ja Idols-kisaankin toivottiin tällä kertaa uskottavaa dance-esiintyjää ainaisen popin sijaan. Jari oli jo voittanut Karaoken MM-kisat ja Idols-tuomari Kari "Kaippa" Kaivola oli pyytänyt miestä kisaamaan Idols-tittelistä.

Idols-tuomarit ovat innoissaan uudesta dance-lupauksesta ja Asko Kallonenkin suitsuttaa miekkosta finaaleissa "Musta tuntuu, että ollaan päästy johonkin, kun Idols-finaaleissa artisti ja taustabändi esittää uskottavasti 2 Unlimitedia". Mäntynen saa kansan puolelleen erityisesti esittämällä Giorgio Moroderin klassikon I Feel Love. Finaalien huipennuksena Jari kohtaa oman idolinsa Waldon, joka antaa miehelle vinkkejä erityisesti oikeanlaisen Jamaikan aksentin etsimisessä.

Kesällä kansa matkaa Vaasan Rantarockiin seuraamaan uutta sankariaan Idols-voittaja Jari Mäntystä, joka on kasannut ympärilleen kunnon bändin: naislaulaja, kaksi kosketinsoittajaa ja pad-rumpali. Lehdet komeilevat otsikoita "Kansa vaeltaa jälleen Vaasaan piikkitukissaan. Sen huomaa, että dance on saapunut kaupunkiin!"

Suomalaiset ostavat dance-sankareidensa levyjä urakalla. Dancea kuitenkin tungetaan joka väliin niin massiivisesti, että ihmiset alkavat kyllästyä. Erityisesti seuraavat lauseet saavat naamat jo punaisiksi: "Dancella ei hävitä", "Dance on paskimmillaankin parasta" ja "Dancea kansalle, joka pimeydessä vaeltaa". Vaikka lausahdukset ovat äärimmäisen turhia, niitä toistetaan kyllästymiseen saakka varsinkin lasten ja nuorten toimesta ja niillä koristeltuja paitoja näkee vanhuksillakin.

Samalla dance saa kuitenkin uutta potkua, kun maailmalla huikeaa mainetta niittänyt Daydream esittelee uuden ruotsalaisen laulajansa, joka nousee uutisaiheeksi tv:n pääuutislähetyksiä myöden. Suomalainen dance on maailman laadukkainta, sen tietää pikkulapsetkin.

Niin, hevi on kieltämättä hyvää, mutta niin on moni muukin tyylilaji...

Antti Niemelä (27.07.2007)