| Antti Niemelä pohtii: Mitä jos hevi ei olisikaan parasta? |
Hevimusiikilla on varsinkin nuorten keskuudessa arvostettu asema.
Siellä ovat kovimmat jätkät, taitavimmat soittajat ja parhaat laulajat.
Heviä ei tarvitse hävetä, sen takia sitä on helppoa alkaa kuunnella
varsinkin nuorella iällä. Heviä kuuntelevien ei yleensä tarvitse
kuunnella samanlaista pottuilua kuin vaikkapa Antti Tuisku -fanien, vaan
he voivat keskittyä olemaan yhtä kovia kuin musiikkinsa.
Kun hevilatteudet ovat levinneet jo niin pitkälle, että jopa
Tangomarkkinoilla yksi kilpailija mainitsee virne kasvoilla
hevin olevan parasta, niin mieleeni on tullut veikeä ajatus.
Mitä jos eläisimmekin rinnakkaistodellisuudessa, jossa
hevin sijaan elektroninen tanssimusiikki olisi onnistunut
saavuttamaan samanlaisen aseman. Miltä Suomi
näyttäisi dance-kansana?
Ajatusmatka voisi kiteytyä uusimpaan Idols-kisaan, jossa
nähdään lupaava piikkitukka Jari Mäntynen. Kurko-niminen tanssilattiapeto oli
voittanut edellisenä vuonna Eurovisionin laulukilpailut biisillään Dance Pop Hallelujah ja Idols-kisaankin toivottiin tällä kertaa uskottavaa dance-esiintyjää ainaisen popin sijaan.
Jari oli jo voittanut Karaoken MM-kisat
ja Idols-tuomari Kari "Kaippa" Kaivola oli pyytänyt miestä
kisaamaan Idols-tittelistä.
Idols-tuomarit ovat innoissaan uudesta dance-lupauksesta
ja Asko Kallonenkin suitsuttaa miekkosta finaaleissa "Musta tuntuu,
että ollaan päästy johonkin, kun Idols-finaaleissa artisti
ja taustabändi esittää uskottavasti 2 Unlimitedia".
Mäntynen saa kansan puolelleen erityisesti esittämällä
Giorgio Moroderin klassikon I Feel Love.
Finaalien huipennuksena Jari kohtaa oman idolinsa
Waldon, joka antaa miehelle vinkkejä erityisesti
oikeanlaisen Jamaikan aksentin etsimisessä.
Kesällä kansa matkaa Vaasan Rantarockiin
seuraamaan uutta sankariaan Idols-voittaja Jari Mäntystä, joka
on kasannut ympärilleen kunnon bändin:
naislaulaja, kaksi kosketinsoittajaa ja pad-rumpali.
Lehdet komeilevat otsikoita "Kansa vaeltaa jälleen
Vaasaan piikkitukissaan. Sen huomaa, että dance
on saapunut kaupunkiin!"
Suomalaiset ostavat dance-sankareidensa levyjä urakalla.
Dancea kuitenkin tungetaan joka väliin niin massiivisesti, että
ihmiset alkavat kyllästyä. Erityisesti seuraavat lauseet
saavat naamat jo punaisiksi: "Dancella ei hävitä",
"Dance on paskimmillaankin parasta" ja
"Dancea kansalle, joka pimeydessä vaeltaa".
Vaikka lausahdukset ovat äärimmäisen turhia, niitä
toistetaan kyllästymiseen saakka varsinkin lasten
ja nuorten toimesta ja niillä koristeltuja paitoja näkee
vanhuksillakin.
Samalla dance saa kuitenkin uutta potkua, kun maailmalla
huikeaa mainetta niittänyt Daydream esittelee uuden ruotsalaisen
laulajansa, joka nousee uutisaiheeksi tv:n pääuutislähetyksiä myöden.
Suomalainen dance on maailman laadukkainta, sen tietää pikkulapsetkin.
Niin, hevi on kieltämättä hyvää, mutta niin on moni muukin tyylilaji...
Antti Niemelä (27.07.2007)